Taloyhtiössä saatetaan käyttää vuosittain kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja lämmitykseen, sähköön ja veteen ilman, että kukaan tarkastelee kokonaisuutta järjestelmällisesti.
Energiankulutuksen kasvu ei myöskään aina tarkoita, että rakennukseen pitäisi tehdä suuri energiaremontti. Syynä voivat olla esimerkiksi väärin säädetty lämmitys, tarpeettomasti käyvä ilmanvaihto, liian korkea käyttöveden paine, viallinen säätöventtiili tai muu yksittäinen tekninen ongelma.
Taloyhtiön energiatarkastuksen tarkoituksena on selvittää, toimivatko nykyiset järjestelmät energiatehokkaasti ja missä kiinteistössä on realistista säästöpotentiaalia.
Mikä on taloyhtiön energiatarkastus?
Taloyhtiön energiatarkastus on käytännönläheinen energiaselvitys, jossa asiantuntija tarkastelee rakennuksen energiankulutusta ja käy kiinteistöllä läpi keskeiset LVI- ja talotekniset järjestelmät.
Motiva-mallin mukainen taloyhtiön energiatarkastus perustuu kolmeen pääasiaan:
- kiinteistön energiankulutuksen analysointiin
- asiantuntijan tekemään kiinteistökierrokseen
- mittauksiin ja järjestelmien toimintakokeisiin
Tarkastuksen jälkeen taloyhtiö saa raportin havaituista puutteista ja ehdotukset jatkotoimenpiteistä.
Tavoitteena ei siis ole vain kertoa, kuinka paljon energiaa rakennus käyttää. Tarkoituksena on selvittää myös miksi sitä kuluu ja mitä kulutuksen pienentämiseksi kannattaa tehdä.
Miksi taloyhtiön energiatarkastus kannattaa tehdä?
Taloyhtiön energiankulutuksesta suuri osa muodostuu järjestelmistä, joita asukkaat eivät normaalisti edes näe.
Lämmönjakohuoneessa, ilmanvaihtokoneessa tai rakennusautomaatiossa oleva väärä asetus voi vaikuttaa energiankulutukseen jokaisena vuorokauden tuntina.
Energiatarkastuksen avulla voidaan löytää esimerkiksi:
- liian korkeita sisälämpötiloja
- väärin säädetty lämmityskäyrä
- epätasapainossa oleva lämmitysverkosto
- tarpeettomia ilmanvaihdon käyttöaikoja
- puutteellisesti toimiva lämmöntalteenotto
- liian korkea käyttöveden paine
- tarpeetonta kiinteistösähkön kulutusta
- vanhentuneita valaistusratkaisuja
- järjestelmien huolto- ja uusimistarpeita
Osa löydetyistä parannuksista voidaan toteuttaa pienillä säädöillä tai huoltotoimenpiteillä. Toiset havainnot voivat johtaa suuremman energiaremontin suunnitteluun.
Energiatarkastus alkaa kulutustietojen analysoinnista
Rakennuksen energiankulutusta ei kannata tarkastella vain yhden sähkölaskun tai kaukolämpölaskun perusteella.
Energiatarkastuksessa tarkastellaan lämmön, kiinteistösähkön ja veden kulutusta sekä niiden kehitystä.
Mahdollisuuksien mukaan käytetään useamman vuoden tietoja, jolloin voidaan nähdä pidemmän aikavälin muutoksia.
Kulutustietojen avulla etsitään esimerkiksi:
- poikkeavaa kulutuksen kasvua
- vuosien välisiä muutoksia
- suurta vedenkulutusta
- poikkeavaa kiinteistösähkön kulutusta
- lämmityksen korkeaa energiankulutusta
Kulutustasoa voidaan myös verrata vastaavanlaisiin kiinteistöihin.
Vertailu ei yksin kerro ongelman syytä, mutta se antaa hyvän lähtökohdan jatkotutkimukselle. Jos taloyhtiö kuluttaa selvästi enemmän energiaa kuin vastaavat rakennukset, kannattaa selvittää mistä ero syntyy.
Lämmitysjärjestelmä käydään tarkastuksessa läpi
Lämmitys muodostaa suuren osan suomalaisen taloyhtiön energiankäytöstä, joten lämmitysjärjestelmän toiminta on energiatarkastuksen keskeisiä osa-alueita.
Kaukolämmitteisessä kiinteistössä tarkastellaan esimerkiksi lämmönjakohuoneen toimintaa ja laitteistoa.
Tarkastuksessa voidaan käydä läpi muun muassa:
- lämmönjakokeskuksen toimintaa ja kuntoa
- lämmityksen säätökäyrää
- säätöventtiilien toimintaa
- lämmönsiirtimien kuntoa
- paisunta-astioita
- verkostojen painetasoja
- kiertovesipumppujen toimintaa
- mittareiden toimintaa
- kaukolämpöveden jäähtymää
Jos lämmitysjärjestelmä toimii väärin, rakennus voi käyttää jatkuvasti tarpeettoman paljon energiaa ilman, että varsinaista laitevikaa huomataan.
Lämmityskäyrä voi vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen
Lämmityskäyrä määrittää, kuinka kuumaa vettä rakennuksen lämmitysverkostoon johdetaan eri ulkolämpötiloissa.
Jos käyrä on asetettu tarpeettoman korkealle, rakennukseen tuotetaan enemmän lämpöä kuin tarvitaan.
Tämän jälkeen asukkaat saattavat kompensoida liian korkeaa sisälämpötilaa esimerkiksi avaamalla ikkunoita.
Energiaa käytetään siis ensin rakennuksen lämmittämiseen ja sen jälkeen ylimääräinen lämpö päästetään ulos.
Energiatarkastuksessa voidaan arvioida nykyiset säädöt ja tunnistaa tarve niiden muuttamiselle.
Myös asuntojen lämpötiloja tarkastellaan
Pelkkä lämmönjakohuoneen tarkastaminen ei kerro, miten lämpö todellisuudessa jakautuu rakennukseen.
Motiva-mallin energiatarkastuksessa lämmönjakoverkoston toimintaa tarkastellaan yleisten tilojen lisäksi vähintään kahdessa eri puolilla rakennusta sijaitsevassa asunnossa.
Asunnoissa voidaan tarkistaa esimerkiksi:
- sisälämpötila
- patteritermostaattien toiminta
- patteriventtiilien toiminta
Jos osa asunnoista on liian kylmiä ja osa liian lämpimiä, ongelmaa ei välttämättä ratkaista nostamalla koko talon lämmitystä.
Taustalla voi olla esimerkiksi lämmitysverkoston epätasapaino.
Epätasainen lämmitys maksaa taloyhtiölle
Tyypillinen ongelma vanhemmassa kerrostalossa on tilanne, jossa kylmimpien asuntojen perusteella säädetään koko rakennuksen lämmitystä.
Jos osa asunnoista tarvitsee esimerkiksi korkeampaa menoveden lämpötilaa saadakseen riittävästi lämpöä, muut asunnot saattavat muuttua tarpeettoman lämpimiksi.
Tällöin energiatehokkaampi ratkaisu voi olla lämmitysverkoston tasapainottaminen ja venttiilien toiminnan korjaaminen.
Energiatarkastus ei itsessään ole varsinainen lämmitysverkon perussäätö, mutta se voi tunnistaa tarpeen tällaiselle jatkotoimenpiteelle.
Ilmanvaihto on tärkeä osa energiatarkastusta
Ilmanvaihdon tehtävänä on ylläpitää terveellistä ja turvallista sisäilmaa. Samalla ilmanvaihto siirtää suuria määriä ilmaa rakennuksesta ulos ja sisään.
Väärin toimiva ilmanvaihto voi siksi näkyä sekä sisäilman ongelmina että tarpeettomana energiankulutuksena.
Energiatarkastuksessa voidaan tarkastella esimerkiksi:
- ilmanvaihdon käyntiaikoja
- puhaltimien toimintaa
- peltimoottoreiden toimintaa
- lämmityspatterin jäätymissuojausta
- jälkilämmityksen toimintaa
- ilmanvaihtokoneiden puhtautta
- suodattimien kuntoa ja tyyppiä
- puhaltimien ja laakerien kuntoa
- lämmöntalteenoton toimintaa
Tarkoituksena ei ole pienentää ilmanvaihtoa sisäilman kustannuksella, vaan varmistaa, että järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla ja oikeina aikoina.
Ilmanvaihdon käyntiajat kannattaa tarkistaa
Taloyhtiön ilmanvaihdon ohjaus voi olla asetettu vuosia sitten eikä asetuksia ole välttämättä sen jälkeen arvioitu uudelleen.
Esimerkiksi yleisten tilojen ilmanvaihto voi joissakin kohteissa käydä tarpeettoman suurella teholla ajankohtina, jolloin tiloja ei käytetä.
Toisaalta liian vähäinen ilmanvaihto ei ole energiansäästötoimenpide, jos seurauksena on heikentynyt sisäilma tai kosteusongelmia.
Energiatarkastuksessa pyritään löytämään tasapaino energiatehokkuuden ja hyvän sisäilmaston välillä.
Lämmöntalteenoton toiminta kannattaa varmistaa
Jos rakennuksen ilmanvaihdossa on lämmöntalteenotto, sen tarkoituksena on ottaa poistoilmasta lämpöä talteen ennen kuin ilma johdetaan ulos.
Jos lämmöntalteenotto ei toimi suunnitellusti, suuri määrä käyttökelpoista lämpöenergiaa voi poistua rakennuksesta hukkaan.
Energiatarkastuksessa voidaan arvioida esimerkiksi lämmöntalteenoton toimintaa, hyötysuhdetta ja siihen liittyvien peltien toimintaa.
Vanhemmassa kiinteistössä tarkastuksessa voidaan myös tunnistaa mahdollisuus selvittää erillistä poistoilman lämmöntalteenottoa tai poistoilmalämpöpumppua.
Vedenkulutus kuuluu taloyhtiön energiatehokkuuteen
Vedenkulutus ei ole pelkästään vesilaskuun vaikuttava asia.
Merkittävä osa taloyhtiössä käytetystä vedestä lämmitetään, joten vedenkulutus vaikuttaa myös lämmitysenergian tarpeeseen.
Energiatarkastuksessa tarkastellaan esimerkiksi:
- vesijohtoverkoston painetasoa
- lämpimän käyttöveden lämpötilaa
- käyttövesikierron paluulämpötilaa
- paineenalennuksen mahdollista tarvetta
- vedenkulutuksen tasoa ja kehitystä
Liian suuri vesijohtoverkoston paine voi lisätä veden virtaamaa hanoista ja suihkuista ja sitä kautta kasvattaa vedenkulutusta.
Toisaalta käyttöveden lämpötilojen pitää täyttää järjestelmälle asetetut hygienia- ja turvallisuusvaatimukset. Lämpötiloja ei siis pidä laskea summittaisesti energiansäästön vuoksi.
Pieni vesivuoto voi muuttua suureksi vuosikustannukseksi
Poikkeava vedenkulutus kannattaa selvittää nopeasti.
Vuotava wc-istuin, hana tai muu jatkuva vuoto voi kuluttaa vettä ympäri vuorokauden.
Jos kyseessä on lämpimän veden vuoto, taloyhtiö maksaa veden lisäksi myös sen lämmittämiseen käytetystä energiasta.
Kulutustietojen seuranta auttaa tunnistamaan muutoksia, mutta tarkastuksessa voidaan samalla arvioida järjestelmän teknisiä edellytyksiä vedenkulutuksen pienentämiseen.
Kiinteistösähkö tarkastellaan erikseen
Taloyhtiön yhteisten järjestelmien käyttämää sähköä kutsutaan kiinteistösähköksi.
Sitä käyttävät esimerkiksi:
- ilmanvaihtokoneet
- kiertovesipumput
- hissit
- yleisten tilojen valaistus
- ulkovalaistus
- autolämmityspistorasiat
- sulanapitojärjestelmät
- talotekniikan automaatio
Energiatarkastuksessa kiinteistösähkön kulutusta voidaan verrata aikaisempiin vuosiin ja vastaavan tyyppisiin rakennuksiin.
Jos kulutus on poikkeuksellisen suuri, voidaan selvittää tarkemmin, mistä se muodostuu.
Yleisten tilojen valaistus tarkastetaan
Valaistus on helposti havaittava energiankulutuskohde, mutta pelkkä LED-lamppujen vaihtaminen ei aina ole koko ratkaisu.
Energiatarkastuksessa voidaan tarkastella esimerkiksi:
- valaistuksen ohjausta
- valaistuksen todellista tarvetta
- valaisimien teknistä käyttöikää
- mahdollisuutta siirtyä LED-valaistukseen
- tarvetta uusia koko valaistusjärjestelmä
Esimerkiksi porraskäytävien, kellareiden ja muiden satunnaisesti käytettävien tilojen valaistuksessa liiketunnistus tai muu tarpeenmukainen ohjaus voi pienentää käyttöaikaa merkittävästi.
Energiatarkastus ei tarkoita automaattisesti kallista remonttia
Taloyhtiön hallituksen kannalta yksi energiatarkastuksen tärkeimmistä hyödyistä on toimenpiteiden priorisointi.
Kaikkea ei tarvitse uusia.
Toimenpiteet voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen ryhmään:
- Käyttötekniset muutokset: säädöt ja muutokset, jotka voidaan tehdä nykyisellä laitteistolla.
- Huolto ja korjaukset: havaitut viat ja puutteet, jotka kannattaa korjata.
- Investoinnit ja lisäselvitykset: suuremmat energiatehokkuushankkeet, joiden kannattavuutta kannattaa tutkia tarkemmin.
Usein järkevintä on toteuttaa ensin kustannuksiltaan pienet ja nopeasti vaikuttavat toimenpiteet.
Mitä energiatarkastusraportti sisältää?
Energiatarkastuksen jälkeen taloyhtiö saa raportin asiantuntijan havainnoista.
Raporttiin kootaan esimerkiksi:
- havaitut tekniset viat ja puutteet
- energiatehokkuuteen vaikuttavat havainnot
- käyttötekniset parannusehdotukset
- suositeltavat investoinnit
- tarvittavat lisäselvitykset
Raportin tärkein tehtävä on antaa hallitukselle ja isännöitsijälle konkreettinen lähtökohta seuraaville toimenpiteille.
Hyvä raportti ei siis jää yleiselle tasolle, vaan auttaa päättämään, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.
Energiatarkastus voi johtaa suuremman energiaremontin selvittämiseen
Energiatarkastuksessa ei suunnitella valmiiksi kaikkia mahdollisia suuria energiaremontteja, mutta siinä voidaan tunnistaa kohteet, joiden tarkempi tutkiminen vaikuttaa perustellulta.
Motiva-mallissa mahdollisia jatkoselvityksiä ovat esimerkiksi:
- maalämpö
- poistoilmalämpöpumppu
- ilma-vesilämpöpumppu
- aurinkosähkö
- aurinkolämpö
- jäteveden lämmöntalteenotto
- älykäs lämmityksen säätö
- kulutusjousto ja energian ohjaus
- rakenteiden energiatehokkuuden parantaminen
Tämä on tärkeä ero energiatarkastuksen ja suoran laitetoimittajan tarjouksen välillä.
Ensin selvitetään, missä taloyhtiön todellinen säästöpotentiaali sijaitsee. Vasta sen jälkeen kannattaa päättää, mitä järjestelmää lähdetään tarkemmin suunnittelemaan.
Energiatarkastus ennen maalämpöhanketta
Jos taloyhtiössä harkitaan maalämpöä, energiatarkastus voi olla hyvä ensimmäinen askel ennen varsinaista maalämmön hankesuunnittelua.
Ennen uuden lämmitysjärjestelmän mitoittamista kannattaa tietää, toimiiko nykyinen kiinteistö energiatehokkaasti.
Jos rakennuksessa on esimerkiksi väärin säädetty lämmitys tai tarpeettoman suuri energiankulutus, uuden lämpöpumppujärjestelmän mitoittaminen nykyisen kulutuksen perusteella voi johtaa tarpeettoman suureen järjestelmään.
Järkevä etenemistapa on ensin pienentää turha kulutus ja sen jälkeen mitoittaa uusi lämmitysjärjestelmä rakennuksen todelliseen tarpeeseen.
Energiatarkastus ennen poistoilmalämpöpumppua
Vanhemmassa kerrostalossa poistoilman mukana voi poistua merkittävä määrä lämpöenergiaa.
Jos rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto ilman tehokasta lämmöntalteenottoa, poistoilmalämpöpumppu voi olla kiinnostava jatkoselvityksen aihe.
Ennen investointia pitää kuitenkin tuntea ilmanvaihdon toiminta, ilmamäärät, nykyinen energiankulutus ja rakennuksen lämmitysjärjestelmä.
Energiatarkastus antaa tähän hyvän ensimmäisen kokonaiskuvan.
Energiatarkastus kannattaa yhdistää taloyhtiön PTS-suunnitteluun
Energiatehokkuutta ei kannata käsitellä taloyhtiössä irrallisena projektina.
Parhaimmillaan energiatehokkuustoimenpiteet yhdistetään kiinteistön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmaan eli PTS:ään.
Esimerkiksi:
- putkiremontin yhteydessä voidaan parantaa lämmitys- ja käyttövesijärjestelmiä
- julkisivuremontin yhteydessä voidaan parantaa rakenteiden energiatehokkuutta
- ikkunaremontissa voidaan pienentää lämpöhäviöitä
- ilmanvaihtoremontissa voidaan parantaa lämmöntalteenottoa
- lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä voidaan vertailla lämpöpumppuratkaisuja
Kun toimenpiteet suunnitellaan yhdessä muun korjausrakentamisen kanssa, kustannuksia voidaan säästää ja vältetään ristiriitaisia investointeja.
Milloin taloyhtiön energiatarkastus kannattaa tehdä?
Energiatarkastus voidaan tehdä käytännössä milloin tahansa, mutta erityisen hyödyllinen se on tilanteissa, joissa taloyhtiössä pitää tehdä päätöksiä tulevista energiaratkaisuista.
Energiatarkastus kannattaa tehdä esimerkiksi, kun:
- lämmityskustannukset tuntuvat korkeilta
- energiankulutus on kasvanut
- asukkaat valittavat liian kuumista tai kylmistä asunnoista
- vedenkulutus on poikkeuksellisen suurta
- taloyhtiössä suunnitellaan energiaremonttia
- maalämpöä tai poistoilmalämpöpumppua harkitaan
- lämmönjakokeskus on tulossa uusittavaksi
- PTS-suunnitelmaa päivitetään
- hallitus haluaa muodostaa kokonaiskuvan kiinteistön energiatehokkuudesta
Energiatarkastusta ei siis tarvitse odottaa siihen asti, että rakennuksessa on jokin selkeä ongelma.
Energiatarkastus, energiakatselmus ja energiatodistus – mitä eroa niillä on?
Termit menevät helposti sekaisin, mutta kyse on eri asioista.
Taloyhtiön energiatarkastus
Kevyt ja käytännönläheinen selvitys, jossa tarkastellaan kiinteistön kulutusta ja taloteknisten järjestelmien toimintaa sekä tunnistetaan energiatehokkuuden parannusmahdollisuuksia.
Energiakatselmus
Energiakatselmus on energiatarkastusta laajempi selvitys. Siinä energiankäyttöä, teknisiä järjestelmiä ja energiansäästötoimenpiteitä voidaan analysoida yksityiskohtaisemmin ja laskea toimenpiteille esimerkiksi säästöjä sekä takaisinmaksuaikoja.
Energiatodistus
Energiatodistus kuvaa rakennuksen laskennallista energiatehokkuutta ja sille määritetään energialuokka.
Energiatodistus ei siis yksin kerro, toimivatko rakennuksen nykyiset järjestelmät oikein tai miksi toteutunut energiankulutus on korkea.
Taloyhtiöllä voi olla voimassa oleva energiatodistus ja silti olla erittäin hyvä syy tehdä energiatarkastus.
Energiatarkastus ei ole kuntoarvio
Myös energiatarkastus ja kiinteistön kuntoarvio palvelevat eri tarkoitusta.
Kuntoarviossa tarkastellaan laajemmin rakennuksen ja sen järjestelmien teknistä kuntoa ja tulevia korjaustarpeita.
Energiatarkastuksessa näkökulma on erityisesti energiankäytössä ja LVI-järjestelmien energiatehokkaassa toiminnassa.
Selvitykset täydentävät toisiaan.
Jos taloyhtiöllä on tuore kuntoarvio, sen tietoja kannattaa hyödyntää myös energiatarkastuksen lähtötietoina.
Paljonko taloyhtiön energiatarkastus maksaa?
Taloyhtiön energiatarkastukselle ei ole yhtä valtakunnallista kiinteää hintaa.
Palveluntarjoajat hinnoittelevat tarkastuksen itse, ja kustannukseen vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen koko, rakennusten määrä, talotekniset järjestelmät ja mahdollinen perustarkastusta laajempi selvitystarve.
Motiva-mallin tarkastus sisältää lähtökohtaisesti yhden rakennuksen tarkastelun. Jos taloyhtiössä on useita rakennuksia, tarkastuksen laajuus ja hinta määritetään sen mukaisesti.
Hintaa olennaisempaa on kuitenkin tarkistaa, mitä palveluun sisältyy ja saako taloyhtiö tarkastuksen jälkeen aidosti käyttökelpoiset jatkotoimenpide-ehdotukset.
Mitä tietoja energiatarkastusta varten tarvitaan?
Mitä paremmat lähtötiedot taloyhtiö pystyy toimittamaan, sitä enemmän tarkastuksesta yleensä saadaan irti.
Hyödyllisiä lähtötietoja ovat esimerkiksi:
- lämmitysenergian kulutustiedot
- kiinteistösähkön kulutustiedot
- vedenkulutustiedot
- rakennuksen perustiedot
- lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien tiedot
- aikaisemmat kuntoarviot ja tutkimukset
- tehdyt korjaukset
- tiedossa olevat sisälämpötila- tai ilmanvaihto-ongelmat
- taloyhtiön PTS-suunnitelma
Erityisesti useamman vuoden kulutushistoria auttaa tunnistamaan muutoksia ja poikkeamia.
Mitä energiatarkastuksen jälkeen tapahtuu?
Energiatarkastuksen hyöty syntyy vasta silloin, kun havainnot muutetaan käytännön toimenpiteiksi.
Raportin valmistumisen jälkeen taloyhtiön kannattaa käydä toimenpiteet läpi hallituksen ja isännöitsijän kanssa ja jakaa ne esimerkiksi kolmeen aikaluokkaan:
- Heti tehtävät: säädöt, pienet korjaukset ja selkeät puutteet.
- Lähivuosina tehtävät: kustannustehokkaat parannukset ja suunniteltaviin remontteihin yhdistettävät työt.
- Lisäselvitystä vaativat: esimerkiksi maalämpö, poistoilmalämpöpumppu tai suurempi lämmöntalteenottohanke.
Näin raportti muuttuu käytännössä taloyhtiön energiatehokkuuden kehittämissuunnitelmaksi eikä jää vain arkistoon.
Säästöjen toteutumista pitää seurata
Jos energiatarkastuksen perusteella tehdään muutoksia, niiden vaikutus kannattaa todentaa kulutusseurannasta.
Esimerkiksi lämmityksen säätöjen jälkeen lämmönkulutusta voidaan verrata aikaisempaan sääkorjatulla tasolla.
Vedenkulutukseen tehtyjen toimenpiteiden vaikutus näkyy puolestaan veden kulutustiedoissa.
Seurannan avulla voidaan nähdä, saavutettiinko odotettu hyöty vai tarvitaanko järjestelmään vielä lisää säätöä.
Energiatehokkuuden parantaminen onkin parhaimmillaan jatkuvaa toimintaa: mittaa, tunnista, korjaa ja seuraa.
Energiatarkastus auttaa hallitusta tekemään perusteltuja päätöksiä
Taloyhtiön hallituksen ei tarvitse itse osata arvioida lämpöpumppujen mitoitusta, ilmanvaihtokoneen toimintaa tai kaukolämmön säätöventtiilien kuntoa.
Hallituksen tehtävänä on kuitenkin tehdä päätöksiä, joilla voi olla kymmenien tai satojen tuhansien eurojen vaikutus taloyhtiön talouteen.
Energiatarkastus tuo päätöksenteon pohjaksi riippumattomampaa teknistä tietoa rakennuksen tämänhetkisestä tilanteesta.
Kun nykytila tunnetaan, voidaan myös energiaremontteja kilpailuttaa ja vertailla huomattavasti järkevämmin.
EnePro tekee taloyhtiöiden energiatarkastuksia
EnePro toteuttaa taloyhtiöille Motiva-mallin mukaisia energiatarkastuksia sekä kokonaisvaltaisia energiaratkaisuja kerros- ja rivitalokohteisiin.
Energiatarkastuksessa käydään läpi kiinteistön energiankulutusta ja keskeisten taloteknisten järjestelmien toimintaa sekä tunnistetaan käytännön toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi.
Jos tarkastuksessa havaitaan potentiaalia esimerkiksi maalämmölle, poistoilman lämmöntalteenotolle, ilma-vesilämpöpumpulle tai muulle energiaremontille, ratkaisua voidaan tämän jälkeen selvittää tarkemmalla suunnittelulla ja kannattavuuslaskennalla.
Ota yhteyttä EneProon ja selvitetään taloyhtiönne energiatarkastuksella, missä energiaa voidaan käyttää nykyistä fiksummin.
Usein kysyttyä taloyhtiön energiatarkastuksesta
Mitä taloyhtiön energiatarkastuksessa tehdään?
Energiatarkastuksessa analysoidaan taloyhtiön lämmön, sähkön ja veden kulutusta sekä tarkastetaan kiinteistön keskeisten LVI-järjestelmien toimintaa. Tarkastukseen kuuluu kiinteistökierros, mittauksia ja toimintakokeita sekä raportti havaituista puutteista ja jatkotoimenpiteistä.
Mitä järjestelmiä energiatarkastuksessa tutkitaan?
Tarkastuksessa käydään kohteen tekniikasta riippuen läpi muun muassa lämmitysjärjestelmää, lämmönjakoa, ilmanvaihtoa, käyttövesijärjestelmää, energiankulutusta ja yleisten tilojen valaistusta.
Kannattaako energiatarkastus tehdä ennen maalämpöremonttia?
Kyllä. Tarkastuksen avulla voidaan tunnistaa nykyisen järjestelmän ongelmia ja tarpeetonta energiankulutusta ennen uuden lämmitysjärjestelmän mitoittamista. Varsinainen maalämpöhanke vaatii tämän jälkeen tarkemman suunnittelun ja kannattavuuslaskennan.
Onko energiatarkastus sama kuin energiatodistus?
Ei. Energiatodistuksessa rakennukselle määritetään laskennalliseen energiatehokkuuteen perustuva energialuokka. Energiatarkastuksessa puolestaan tutkitaan kiinteistön toteutunutta energiankulutusta ja nykyisten järjestelmien toimintaa sekä etsitään käytännön energiansäästömahdollisuuksia.
Onko energiatarkastus sama kuin kuntoarvio?
Ei. Kuntoarvio tarkastelee rakennuksen ja sen järjestelmien teknistä kuntoa laajemmin. Energiatarkastus keskittyy erityisesti energiankulutukseen ja taloteknisten järjestelmien energiatehokkaaseen toimintaan. Selvitykset voivat täydentää hyvin toisiaan.
Paljonko taloyhtiön energiatarkastus maksaa?
Hinta riippuu palveluntarjoajasta, rakennuksen koosta, rakennusten määrästä ja tarkastuksen laajuudesta. Motiva-mallin tarkastus sisältää lähtökohtaisesti yhden rakennuksen tarkastelun ja palveluntarjoajat määrittävät itse tarkastuksen hinnoittelun.
Saako energiatarkastuksesta raportin?
Kyllä. Taloyhtiö saa tarkastuksen jälkeen raportin havainnoista, havaituista vioista ja puutteista sekä ehdotuksia käyttöteknisistä parannuksista, investoinneista ja mahdollisista lisäselvityksistä.
Voiko energiatarkastus pienentää taloyhtiön energiakuluja ilman remonttia?
Kyllä, jos tarkastuksessa löydetään esimerkiksi virheellisiä asetuksia, tarpeettomia käyttöaikoja tai huoltoa vaativia järjestelmiä. Kaikki energiansäästötoimenpiteet eivät edellytä suuria investointeja.
Kuinka usein energiatarkastus kannattaa tehdä?
Taloyhtiön energiatarkastukselle ei ole yhtä määrättyä yleistä huoltoväliä. Uusi tarkastus voi olla perusteltu esimerkiksi silloin, kun kulutus muuttuu merkittävästi, rakennuksen tekniikkaa on uusittu, suurempaa energiaremonttia suunnitellaan tai edellisestä kokonaisvaltaisesta tarkastelusta on kulunut useita vuosia.