Taloyhtiön energiaremontti ei tarkoita automaattisesti yhtä suurta remonttia tai tietyn lämmitysjärjestelmän vaihtamista. Kyse voi olla pienistä käyttöteknisistä muutoksista, lämmityksen optimoinnista, ilmanvaihdon parantamisesta tai kokonaisesta lämmitystapamuutoksesta.
Paras ratkaisu riippuu aina rakennuksesta.
1960-luvun kerrostalossa suurin säästöpotentiaali voi löytyä aivan eri paikasta kuin uudemmassa rivitaloyhtiössä. Myös kaksi saman ikäistä ja samankokoista taloyhtiötä voivat kuluttaa hyvin eri määrän energiaa.
Siksi energiaremonttia ei kannata aloittaa kysymyksellä "pitäisikö meille asentaa maalämpö?"
Parempi ensimmäinen kysymys on: "mihin energiaa tällä hetkellä kuluu ja missä sitä voitaisiin käyttää tehokkaammin?"
Mitä taloyhtiön energiaremontti tarkoittaa?
Taloyhtiön energiaremontilla tarkoitetaan yhtä tai useampaa toimenpidettä, jolla pienennetään rakennuksen energiankulutusta, energiakustannuksia tai molempia.
Energiaremontti voi sisältää esimerkiksi:
- lämmitysjärjestelmän säätöä ja optimointia
- lämmitysverkoston tasapainotusta
- lämmitystavan vaihtamista
- maalämpöjärjestelmän asentamista
- ilma-vesilämpöpumpun hyödyntämistä
- poistoilman lämmöntalteenottoa lämpöpumpulla
- ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamista
- kiinteistöautomaation uudistamista
- aurinkosähköjärjestelmän asentamista
- vedenkulutuksen vähentämistä
- valaistuksen ja kiinteistösähkön optimointia
- rakenteiden energiatehokkuuden parantamista
Usein paras tulos syntyy useamman toimenpiteen yhdistelmästä.
Energiaremontti kannattaa aloittaa nykytilanteen selvittämisestä
Ennen uuden tekniikan hankkimista pitää tietää, miten nykyinen rakennus toimii.
Taloyhtiöltä kannattaa kerätä vähintään useamman vuoden tiedot:
- lämmitysenergian kulutuksesta
- kiinteistösähkön kulutuksesta
- vedenkulutuksesta
- energiakustannuksista
- tehdyistä korjauksista
- asukkaiden kokemista lämpötila- ja sisäilmaongelmista
Lisäksi pitää ymmärtää rakennuksen tekninen kokonaisuus: lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto, lämmönjako, käyttövesi, automaatio ja rakennuksen vaippa.
Jos lähtötiedot ovat puutteelliset, myös investointilaskelmat perustuvat helposti oletuksiin.
Energiatarkastus on hyvä lähtökohta
Taloyhtiön energiatarkastus on käytännöllinen tapa muodostaa kokonaiskuva kiinteistön energiankäytöstä ennen suurempien investointien suunnittelua.
Energiatarkastuksessa käydään läpi kulutustietoja ja tarkastetaan rakennuksen keskeisten taloteknisten järjestelmien toimintaa.
Tarkastuksessa voidaan löytää esimerkiksi:
- väärin säädetty lämmityskäyrä
- liian korkeita sisälämpötiloja
- lämmitysverkoston epätasapainoa
- ilmanvaihdon väärät käyttöajat
- puutteellisesti toimiva lämmöntalteenotto
- tarpeetonta vedenkulutusta
- poikkeavaa kiinteistösähkön kulutusta
- huoltoa tai uusimista tarvitsevia järjestelmiä
Energiatarkastus ei vielä ole energiaremontin toteutussuunnitelma. Sen tärkeä tehtävä on auttaa tunnistamaan, mihin tarkempi suunnittelu ja taloyhtiön rahat kannattaa kohdistaa.
Kaikki energiansäästö ei vaadi suurta remonttia
Taloyhtiön energiatehokkuutta voidaan usein parantaa myös ilman kallista laiteinvestointia.
Ennen suurempaa energiaremonttia kannattaa varmistaa, että nykyinen talotekniikka toimii niin hyvin kuin sen pitäisi.
Nopeasti toteutettavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi:
- lämmityskäyrän optimointi
- yleisten tilojen lämpötilojen tarkistaminen
- ilmanvaihdon käyttöaikojen korjaaminen
- rikkinäisten venttiilien ja antureiden vaihtaminen
- valaistuksen aika- ja läsnäolo-ohjaus
- vesivuotojen korjaaminen
- käyttövesiverkoston paineen tarkistaminen
Pienet toimenpiteet eivät korvaa tarvittavia suurempia remontteja, mutta niiden takaisinmaksuaika voi olla hyvin lyhyt.
Lämmityksen optimointi on yksi tärkeimmistä säästökohteista
Tilojen ja käyttöveden lämmitys muodostavat suuren osan taloyhtiön energiankulutuksesta.
Lämmityksen ensimmäinen tavoite on yksinkertainen: asuntojen pitää pysyä sopivan lämpiminä mahdollisimman pienellä energiankulutuksella.
Jos osa asunnoista on kylmiä ja osa liian kuumia, ongelmaa ei kannata ratkaista nostamalla koko rakennuksen lämmitystasoa.
Taustalla voi olla esimerkiksi:
- lämmitysverkoston epätasapaino
- viallisia patteriventtiilejä
- väärin säädetty lämmityskäyrä
- väärät verkostopaineet
- kiertovesipumpun virheellinen toiminta
Kun lämmönjako saadaan tasapainoon, rakennusta voidaan usein lämmittää matalammalla lämpötilatasolla ilman asumismukavuuden heikkenemistä.
Lämmitysverkoston perussäätö voi olla tärkeä osa energiaremonttia
Lämmitysverkoston perussäädön tarkoituksena on saada oikea määrä lämmitysvettä kiertämään rakennuksen eri osissa.
Kun verkosto ei ole tasapainossa, lämpö jakautuu epätasaisesti. Lähimpänä lämmönjakohuonetta sijaitsevat patterit voivat saada liikaa virtausta samalla, kun verkoston kauimmaisissa osissa lämpöä on liian vähän.
Perussäädön yhteydessä voidaan joutua uusimaan esimerkiksi patteriventtiilejä, termostaatteja tai linjasäätöventtiilejä.
Hyvin toimiva lämmönjako on myös tärkeä lähtökohta silloin, kun taloyhtiö harkitsee myöhemmin lämpöpumppujärjestelmää.
Maalämpö on yksi taloyhtiön suurimmista energiaremonteista
Maalämpö on erityisesti paljon lämmitysenergiaa kuluttavassa taloyhtiössä kiinnostava vaihtoehto.
Järjestelmässä lämpöenergiaa kerätään yleensä useiden energiakaivojen muodostamasta kaivokentästä ja siirretään lämpöpumpuilla rakennuksen lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.
Maalämpöhankkeen suunnittelussa pitää huomioida esimerkiksi:
- rakennuksen vuosittainen energiantarve
- lämmityksen huipputehontarve
- lämpimän käyttöveden kulutus
- lämmönjakojärjestelmän lämpötilat
- energiakaivokentän mitoitus
- tontin soveltuvuus energiakaivoille
- sähköliittymän kapasiteetti
- lisä- ja varalämmityksen toteutus
- automaatio ja etävalvonta
Maalämpöä ei kannata hankkia pelkkänä laitteistona. Kyseessä on koko kiinteistön lämmitysjärjestelmää koskeva hanke.
Ilma-vesilämpöpumppu voi olla vaihtoehto maalämmölle
Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Sen merkittävä ero maalämpöön on se, ettei tontille tarvitse porata energiakaivokenttää.
Tämä voi tehdä järjestelmästä kiinnostavan esimerkiksi kohteessa, jossa maalämmön toteuttaminen tontille on vaikeaa.
Samalla ilma-vesilämpöpumpun toiminta riippuu ulkolämpötilasta enemmän kuin maalämmön. Pakkasen kiristyessä laitteen hyötysuhde ja antoteho tyypillisesti heikkenevät samalla, kun kiinteistön lämmitystarve kasvaa.
Suurissa kohteissa järjestelmä voidaan toteuttaa useammalla rinnakkain toimivalla lämpöpumpulla ja yhdistää tarvittaessa toiseen lämmönlähteeseen.
Poistoilman lämmöntalteenotto voi pienentää kerrostalon lämpöhäviöitä
Vanhemmissa kerrostaloissa suuri määrä lämpöenergiaa voi poistua rakennuksesta ilmanvaihdon mukana.
Jos poistoilman sisältämää lämpöä ei oteta talteen, energia johdetaan käytännössä ulos rakennuksesta.
Poistoilman lämmöntalteenotossa poistoilmasta kerätään lämpöenergiaa, jota voidaan lämpöpumpputekniikan avulla hyödyntää esimerkiksi rakennuksen lämmityksessä tai käyttöveden valmistuksessa.
Ratkaisun soveltuvuus riippuu esimerkiksi:
- rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä
- poistoilmamääristä
- nykyisestä lämmitysjärjestelmästä
- rakennuksen energiankulutuksesta
- teknisistä tiloista ja kanavoinneista
Poistoilman lämmöntalteenottoa voidaan joissakin kohteissa yhdistää esimerkiksi maalämpöön tai nykyiseen lämmitysjärjestelmään.
Nykyistä lämmitysjärjestelmää ei aina tarvitse poistaa kokonaan
Energiaremontti voidaan toteuttaa myös hybridinä.
Hybridijärjestelmässä lämpöpumppu tai muu uusi energiaratkaisu tuottaa suuren osan vuoden lämmitysenergiasta ja olemassa olevaa lämmönlähdettä hyödynnetään esimerkiksi kylmimpien päivien huipputehon tuottamiseen.
Esimerkiksi kaukolämpö voidaan tietyssä järjestelmässä jättää lämpöpumpun rinnalle.
Tällainen ratkaisu voi joissakin kohteissa pienentää lämpöpumppuinvestoinnin kokoa ja parantaa samalla järjestelmän toimintavarmuutta.
Hybridin taloudellisuus riippuu kuitenkin esimerkiksi kaukolämmön hinnoittelusta, sähköstä, tehomaksuista ja järjestelmän mitoituksesta.
Ilmanvaihdon energiatehokkuus kannattaa selvittää
Ilmanvaihto on rakennuksen terveellisyyden ja asumismukavuuden kannalta välttämätöntä. Energiaremontin tavoitteena ei siksi ole vähentää ilmanvaihtoa sattumanvaraisesti.
Sen sijaan kannattaa varmistaa, että järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla.
Tarkastettavia asioita ovat esimerkiksi:
- ilmamäärät
- käyntiajat
- puhaltimien toiminta
- suodattimien kunto
- lämmöntalteenoton toiminta
- ilmanvaihdon lämmitys
- automaation asetukset
Ilmanvaihto ja lämmitys vaikuttavat myös toisiinsa. Siksi niitä kannattaa tarkastella yhtenä energiajärjestelmänä eikä täysin erillisinä laitteistoina.
Kiinteistöautomaatio voi pienentää kulutusta ilman näkyvää remonttia
Taloyhtiön teknisiä järjestelmiä voidaan ohjata yhä tarkemmin automaation avulla.
Hyvin toimiva rakennusautomaatio voi ohjata esimerkiksi:
- lämmitystä ulkolämpötilan perusteella
- pumppuja tarpeen mukaan
- ilmanvaihdon käyttöaikoja
- lämpöpumppujen käyntijärjestystä
- lisälämmityksen käyttöä
- energiankulutuksen mittausta
Vanhemmassa kiinteistössä ongelma ei aina ole itse lämmityslaitteessa, vaan siinä, miten sitä ohjataan.
Automaation uudistaminen tai säätäminen voi siksi olla yksi energiaremontin kustannustehokkaimmista osista.
Älykäs lämmityksen ohjaus ei korjaa rikkinäistä järjestelmää
Markkinoilla on erilaisia järjestelmiä, jotka pyrkivät optimoimaan taloyhtiön lämmitystä esimerkiksi sääennusteiden, sisälämpötilojen ja rakennuksen käyttäytymisen perusteella.
Niistä voidaan saada hyötyä, mutta lähtökohtana pitää olla toimiva lämmitysjärjestelmä.
Jos patteriverkosto on pahasti epätasapainossa tai venttiilit eivät toimi, älykkäällä ohjauksella ei korjata varsinaista teknistä ongelmaa.
Ensin perusasiat kuntoon – sen jälkeen ohjausta voidaan optimoida pidemmälle.
Aurinkosähkö osaksi taloyhtiön energiaremonttia
Aurinkopaneelit voivat olla yksi osa taloyhtiön energiaratkaisua.
Aurinkosähköllä voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi kiinteistön yhteisiin järjestelmiin, kuten:
- lämpöpumpuille
- ilmanvaihtoon
- kiertovesipumpuille
- valaistukseen
- hisseihin
- muihin kiinteistösähkön kulutuskohteisiin
Järjestelmän kannattavuuteen vaikuttaa erityisesti se, kuinka suuri osa tuotetusta sähköstä pystytään hyödyntämään kiinteistössä.
Aurinkosähkö kannattaa siksi mitoittaa todellisen sähkönkulutusprofiilin perusteella eikä vain sen mukaan, kuinka monta paneelia katolle mahtuu.
Energiaremontti ja sähköautojen lataus kannattaa suunnitella yhdessä
Taloyhtiöiden sähkönkulutus muuttuu samalla, kun sähköautojen lataus yleistyy ja lämmitystä sähköistetään lämpöpumpuilla.
Maalämpöjärjestelmä, ilma-vesilämpöpumput ja sähköautojen latauspisteet voivat kaikki kasvattaa kiinteistön hetkellistä sähkötehon tarvetta.
Tämän vuoksi energiaremontissa kannattaa tarkastella samalla:
- sähköliittymän kokoa
- pääkeskuksen kapasiteettia
- nykyisiä kulutuspiikkejä
- lämpöpumppujen tarvitsemaa sähkötehoa
- latausjärjestelmän kuormanhallintaa
Hyvällä tehonhallinnalla eri kuormia voidaan sovittaa yhteen niin, ettei kaikkea sähkötehoa tarvita samanaikaisesti.
Myös vedenkulutuksen pienentäminen säästää energiaa
Taloyhtiön vesilasku ei muodostu vain kylmästä vedestä. Merkittävä osa vedestä lämmitetään ennen käyttöä.
Siksi lämpimän veden kulutuksen vähentäminen säästää sekä vettä että lämmitysenergiaa.
Taloyhtiössä voidaan tarkastella esimerkiksi:
- käyttöveden verkostopainetta
- vuotavia wc-istuimia ja hanoja
- vesikalusteiden virtaamia
- lämpimän käyttöveden kiertoa
- asuntokohtaista vedenmittausta
Käyttöveden lämpötilaa ei kuitenkaan pidä laskea summittaisesti energiansäästön vuoksi, vaan järjestelmän pitää täyttää käyttövedelle asetetut hygienia- ja turvallisuusvaatimukset.
Rakennuksen vaippa vaikuttaa lämmitystarpeeseen
Energiaremontissa kannattaa tarkastella myös sitä, mistä lämpöä karkaa rakennuksesta.
Lämpöhäviöitä syntyy esimerkiksi:
- ulkoseinien kautta
- ikkunoiden kautta
- ylä- ja alapohjan kautta
- ilmanvaihdon kautta
- ilmavuotojen kautta
Kaikkia rakenteita ei kuitenkaan yleensä kannata remontoida pelkän energiansäästön vuoksi.
Energiaparannukset ovat usein taloudellisesti kiinnostavimmillaan silloin, kun rakenne on muutenkin tulossa korjattavaksi.
Esimerkiksi julkisivu-, katto- tai ikkunaremontin yhteydessä kannattaa arvioida, voidaanko samalla parantaa rakennuksen energiatehokkuutta kustannustehokkaasti.
Energiaremontti kannattaa yhdistää taloyhtiön PTS:ään
Taloyhtiön energiaremonttia ei pitäisi suunnitella irrallaan muusta kiinteistönpidosta.
Jos seuraavien vuosien aikana on tulossa esimerkiksi putki-, julkisivu-, ikkuna-, ilmanvaihto- tai sähköremontti, niiden vaikutus energiaratkaisuihin pitää huomioida.
Esimerkiksi rakennuksen lämmitystarve voi pienentyä merkittävästi ikkunoiden tai muiden rakenteiden uusimisen seurauksena.
Jos maalämpöjärjestelmä mitoitetaan juuri ennen tätä vanhan energiankulutuksen perusteella, järjestelmä voidaan mitoittaa tarpeettoman suureksi.
Siksi energiaremontin suunnittelu kannattaa kytkeä taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmaan eli PTS:ään.
Mikä energiaremontti kannattaa tehdä ensin?
Taloyhtiössä voi olla samanaikaisesti useita mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä.
Niitä kannattaa priorisoida esimerkiksi seuraavasti:
- Korjaa viat. Rikkinäistä järjestelmää ei kannata yrittää optimoida.
- Säädä nykyinen tekniikka. Tarkista lämmitys, ilmanvaihto ja käyttöajat.
- Pienennä tarpeeton kulutus. Tasapainota lämmitys ja korjaa tarpeettomat lämpö- ja vesihäviöt.
- Selvitä lämmöntalteenotto. Tutki, poistetaanko rakennuksesta käyttökelpoista lämpöä.
- Vertaa suuret investoinnit. Laske esimerkiksi maalämmön ja muiden lämmitysratkaisujen kannattavuus.
- Suunnittele kokonaisuus. Sovita lämmitys, sähkö, automaatio ja tulevat remontit yhteen.
- Seuraa tuloksia. Varmista, että suunnitellut säästöt toteutuvat myös käytännössä.
Tämä vähentää riskiä siitä, että taloyhtiö investoi suureen järjestelmään ennen kuin rakennuksen todellinen energiantarve tunnetaan.
Paljonko taloyhtiön energiaremontti maksaa?
Taloyhtiön energiaremontille ei ole yhtä mielekästä keskihintaa, koska termin alle mahtuu hyvin erilaisia hankkeita.
Lämmityksen säätö tai automaation optimointi voi olla verrattain pieni toimenpide, kun taas maalämpöjärjestelmä energiakaivokenttineen voi olla taloyhtiölle suuri investointi.
Kokonaiskustannuksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi:
- rakennusten koko ja määrä
- nykyinen talotekniikka
- valittu energiaratkaisu
- lämmitysenergian tarve
- sähköjärjestelmän muutokset
- rakennus- ja putkityöt
- automaatio
- suunnittelu ja valvonta
- mahdolliset energiakaivot
Hinnan lisäksi pitää arvioida saavutettava säästö ja järjestelmän koko elinkaaren kustannukset.
Energiaremontin takaisinmaksuaika pitää laskea realistisesti
Energiaremonttia ei kannata perustella yhdellä yleisellä takaisinmaksuajalla.
Kannattavuuslaskennassa pitää huomioida ainakin:
- investoinnin kokonaiskustannus
- nykyinen energiankulutus
- nykyinen energiakustannus
- uuden järjestelmän arvioitu energiankulutus
- huolto- ja kunnossapitokustannukset
- rahoituksen kustannukset
- laitteiden arvioitu käyttöikä
Suureen investointiin kannattaa tehdä myös herkkyystarkastelu.
Taloyhtiön on hyödyllistä nähdä, mitä investoinnin kannattavuudelle tapahtuu esimerkiksi sähkön hinnan, kaukolämmön hinnan tai korkotason muuttuessa.
Halvin tarjous ei välttämättä tuota halvinta energiaa
Energiaremontin tarjouksia ei kannata vertailla pelkän urakkahinnan perusteella.
Esimerkiksi kahdessa lämpöpumpputarjouksessa voi olla hyvin erilainen:
- järjestelmän mitoitus
- arvioitu vuosihyötysuhde
- lisälämmityksen tarve
- automaation laajuus
- mittarointi
- etävalvonta
- huolto ja takuu
Halvempi investointi voi tulla pitkässä juoksussa kalliimmaksi, jos järjestelmä käyttää vuosittain enemmän energiaa tai vaatii enemmän lisälämmitystä.
Vertailussa pitäisi siksi tarkastella eurojen lisäksi sitä, mitä teknisesti ollaan ostamassa.
Taloyhtiön energiaremontti vaatii kunnollisen hankesuunnittelun
Mitä suuremmasta investoinnista on kyse, sitä tärkeämpi hankesuunnittelu on.
Hankesuunnittelussa määritetään taloyhtiön tavoitteet ja vertaillaan toteutusvaihtoehtoja ennen varsinaisen urakan kilpailuttamista.
Hyvässä hankesuunnittelussa selvitetään esimerkiksi:
- nykyisen järjestelmän kunto
- energiankulutus
- eri ratkaisuvaihtoehdot
- alustavat investointikustannukset
- arvioidut energiansäästöt
- tekniset rajoitteet
- tulevat muut korjaushankkeet
- järjestelmän seuranta ja ylläpito
Hyvä hankesuunnitelma helpottaa sekä taloyhtiön päätöksentekoa että myöhempää kilpailutusta.
Miten energiaremontista päätetään taloyhtiössä?
Suuri energiaremontti on taloyhtiölle sekä tekninen että taloudellinen päätös.
Hallitus ja isännöitsijä valmistelevat hanketta ja hankkivat tarvittavat selvitykset. Investoinnin laajuudesta riippuen varsinainen päätös viedään yhtiökokouksen käsiteltäväksi.
Osakkaille pitäisi pystyä esittämään ymmärrettävästi ainakin:
- miksi hanketta tarvitaan
- mitä vaihtoehtoja on vertailtu
- mitä hanke maksaa
- miten se rahoitetaan
- millaisia säästöjä arvioidaan syntyvän
- mitkä ovat hankkeen keskeiset riskit
- miten toteutunutta hyötyä seurataan
Mitä paremmin päätös perustuu todelliseen kulutusdataan ja teknisiin selvityksiin, sitä helpompi vaihtoehtoja on arvioida myös osakkaiden näkökulmasta.
Energiaremonttiin voi olla saatavilla tukia
Energiaremonttien tukimuodot ja niiden ehdot muuttuvat ajan myötä.
Taloyhtiön kannattaa hankkeen suunnitteluvaiheessa tarkistaa, onko juuri kyseiseen toimenpiteeseen saatavilla valtion, kunnan tai muun tahon tarjoamaa avustusta tai rahoitusta.
Tukea ei kuitenkaan kannata käyttää hankkeen ainoana kannattavuusperusteena.
Hyvän energiaremontin pitäisi perustua ensisijaisesti rakennuksen todelliseen tarpeeseen ja pitkän aikavälin taloudellisuuteen.
Energiatodistus auttaa hahmottamaan rakennuksen energiatehokkuutta
Energiatodistus kertoo rakennuksen laskennallisesta energiatehokkuudesta ja antaa rakennukselle energialuokan.
Energiatodistus ja toteutunut energiankulutus eivät kuitenkaan ole sama asia.
Energiatodistus ei yksin kerro esimerkiksi sitä, ovatko rakennuksen nykyiset säädöt kunnossa tai miksi tietyn vuoden energiankulutus on kasvanut.
Energiaremontin yhteydessä energiatodistuksesta voidaan kuitenkin saada hyödyllistä tietoa rakennuksen ominaisuuksista ja siitä, miten suunnitellut muutokset vaikuttavat laskennalliseen energiatehokkuuteen.
Energiaremontin onnistuminen pitää todentaa mittauksilla
Energiaremontti ei ole valmis silloin, kun urakoitsija poistuu työmaalta.
Jos taloyhtiö investoi merkittävästi energiansäästöön, sen pitäisi myös pystyä todentamaan, saavutettiinko luvattu hyöty.
Seurannassa voidaan tarkastella esimerkiksi:
- lämmitysenergian kulutusta
- lämpöpumppujen sähkönkulutusta
- tuotettua lämpöenergiaa
- lisälämmityksen käyttöä
- vedenkulutusta
- kiinteistösähkön kulutusta
- sisälämpötiloja
Lämmityskulutusta vertailtaessa pitää huomioida myös eri vuosien sääolosuhteet.
Pelkkä yhden vuoden laskun vertaaminen edelliseen voi antaa väärän kuvan säästöstä, jos talvet ovat olleet keskenään hyvin erilaiset.
Etäseuranta helpottaa uuden energiajärjestelmän ylläpitoa
Erityisesti suuren lämpöpumppujärjestelmän toimintaa kannattaa pystyä seuraamaan etänä.
Etäseurannasta voidaan nähdä esimerkiksi poikkeava kulutus, yksittäisen lämpöpumpun häiriö tai lisälämmityksen yllättävän suuri käyttö.
Ilman seurantaa ongelma voi jäädä pitkäksi aikaa huomaamatta, jos asunnot pysyvät esimerkiksi sähkövastusten avulla edelleen lämpiminä.
Taloyhtiö maksaa tällöin ongelmasta kasvaneena energiankulutuksena ennen kuin varsinaista vikaa huomataan.
Energiaremontin jälkeen järjestelmää pitää myös optimoida
Uuden järjestelmän ensimmäiset asetukset eivät välttämättä ole lopullisesti parhaat.
Lämmitysjärjestelmän toiminta kannattaa tarkastaa vähintään ensimmäisen kunnollisen lämmityskauden aikana.
Optimoinnissa voidaan säätää esimerkiksi:
- lämmityskäyriä
- lämpöpumppujen käyntijärjestystä
- pumppujen asetuksia
- varaajien lämpötiloja
- lisälämmityksen käynnistymisrajoja
Näin järjestelmä säädetään toimimaan todellisessa rakennuksessa eikä vain suunnittelulaskelman perusteella.
Näin taloyhtiön energiaremontti etenee
1. Kulutuksen ja nykytilan selvittäminen
Kootaan lämmön, sähkön ja veden kulutustiedot sekä selvitetään rakennuksen teknisten järjestelmien nykytila.
2. Energiatarkastus tai esiselvitys
Tunnistetaan nykyisen järjestelmän ongelmat, nopeasti toteutettavat säästötoimet ja tarkempaa selvitystä vaativat investoinnit.
3. Pienet korjaukset ja optimointi
Korjataan viat ja säädetään nykyinen lämmitys, ilmanvaihto ja muu talotekniikka toimimaan tarkoituksenmukaisesti.
4. Vaihtoehtojen vertailu
Tarvittaessa vertaillaan esimerkiksi maalämpöä, ilma-vesilämpöpumppuja, poistoilman lämmöntalteenottoa ja nykyisen lämmitystavan jatkamista.
5. Hankesuunnittelu
Määritetään tekninen kokonaisuus, alustavat kustannukset, säästöt, riskit ja hankkeen tavoitteet.
6. Taloyhtiön päätöksenteko ja rahoitus
Valittu vaihtoehto viedään tarvittavaan päätöksentekoon ja hankkeelle järjestetään rahoitus.
7. Toteutussuunnittelu ja kilpailutus
Järjestelmä suunnitellaan riittävän tarkasti ja urakka kilpailutetaan vertailukelpoisilla vaatimuksilla.
8. Toteutus ja valvonta
Urakan etenemistä ja suunnitelmien mukaista toteutusta valvotaan.
9. Käyttöönotto
Järjestelmien toiminta testataan ja asetukset säädetään kohteeseen sopiviksi.
10. Seuranta ja optimointi
Toteutunutta energiankulutusta seurataan ja järjestelmää hienosäädetään todellisten käyttöolosuhteiden perusteella.
Mikä on taloyhtiölle paras energiaremontti?
Yhtä kaikille taloyhtiöille parasta energiaremonttia ei ole.
Vanhaan kerrostaloon voi sopia aivan erilainen kokonaisuus kuin 2000-luvulla rakennettuun rivitaloon.
Paras ratkaisu perustuu ainakin:
- rakennuksen energiankulutukseen
- talotekniikan nykyiseen kuntoon
- lämmitystapaan
- ilmanvaihtojärjestelmään
- tuleviin korjaushankkeisiin
- taloyhtiön tavoitteisiin
- investoinnin kannattavuuteen
Usein suurin virhe on päättää haluttu teknologia ennen kuin taloyhtiön todellinen ongelma on selvitetty.
Ensin määritetään tarve. Sen jälkeen valitaan tekniikka.
EnePro auttaa taloyhtiön energiaratkaisujen suunnittelussa
EnePro toteuttaa energiaratkaisuja kerros- ja rivitaloyhtiöihin.
Taloyhtiön nykytilannetta voidaan lähteä selvittämään esimerkiksi energiatarkastuksella, jonka jälkeen mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä voidaan arvioida tarkemmin.
EnePron palveluihin kuuluvat taloyhtiöille muun muassa maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumput, lämpöpumppujen mitoitukset ja huollot, energiatarkastukset sekä energiatodistukset.
Oikea ratkaisu valitaan kiinteistön todellisten lähtötietojen perusteella eikä sen mukaan, mikä yksittäinen laite sattuu olemaan ajankohtainen.
Ota yhteyttä EneProon, niin selvitetään, mistä taloyhtiön energiaremontti kannattaa aloittaa ja mitkä toimenpiteet sopivat juuri kyseiseen kiinteistöön.
Usein kysyttyä taloyhtiön energiaremontista
Mitä taloyhtiön energiaremontti voi sisältää?
Energiaremontti voi sisältää esimerkiksi lämmityksen säätämistä, lämmitysverkoston perussäädön, lämpöpumppuratkaisun, poistoilman lämmöntalteenoton, ilmanvaihdon parantamista, kiinteistöautomaatiota, aurinkosähköä tai rakennuksen energiatehokkuutta parantavia korjauksia.
Mistä taloyhtiön energiaremontti kannattaa aloittaa?
Ensimmäiseksi kannattaa selvittää rakennuksen nykyinen lämmön, sähkön ja veden kulutus sekä talotekniikan toiminta. Energiatarkastus on yksi tapa tunnistaa nopeasti toteutettavat säästötoimet ja suurempaa jatkoselvitystä vaativat investoinnit.
Mikä energiaremontti säästää eniten?
Se riippuu täysin rakennuksesta. Paljon lämpöenergiaa käyttävässä taloyhtiössä lämmitysjärjestelmään tehtävät muutokset voivat tuottaa suuren euromääräisen säästön. Toisessa kohteessa kustannustehokkaimmat toimet voivat löytyä lämmityksen säädöstä, ilmanvaihdosta tai vedenkulutuksesta.
Kannattaako maalämpö taloyhtiöön?
Maalämpö voi olla erittäin kiinnostava vaihtoehto paljon lämmitysenergiaa kuluttavaan kerros- tai rivitaloon. Kannattavuus pitää kuitenkin laskea kohdekohtaisesti huomioiden energiankulutus, kaivokenttä, investointi, sähkökustannukset, rahoitus ja järjestelmän huolto.
Voiko poistoilman lämpöä ottaa talteen vanhassa kerrostalossa?
Monissa koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa poistoilman sisältämän lämpöenergian hyödyntämistä voidaan selvittää. Tekninen toteutus ja kannattavuus riippuvat rakennuksen ilmanvaihdosta, lämmitysjärjestelmästä ja energiankulutuksesta.
Kannattaako aurinkosähkö taloyhtiöön?
Aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttavat esimerkiksi taloyhtiön sähkönkulutus, kulutuksen ajoittuminen, järjestelmän koko ja se, kuinka suuri osa tuotannosta voidaan hyödyntää kiinteistössä. Järjestelmä kannattaa mitoittaa todelliseen kulutukseen.
Paljonko taloyhtiön energiaremontti maksaa?
Yhtä hintaa ei ole, koska energiaremontti voi tarkoittaa muutaman järjestelmän säätämisestä aina suureen maalämpö- ja talotekniikkaremonttiin asti. Suuremmissa hankkeissa kustannusarvio kannattaa tehdä vasta esiselvityksen tai hankesuunnittelun perusteella.
Kannattaako energiaremontti tehdä muiden remonttien yhteydessä?
Usein kyllä. Esimerkiksi ilmanvaihto-, julkisivu-, ikkuna-, putki- ja sähköremonttien yhteydessä voidaan toteuttaa energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja huomattavasti järkevämmin kuin täysin erillisenä hankkeena.
Miten energiaremontin säästöt voidaan todentaa?
Energiankulutusta seurataan ennen remonttia ja sen jälkeen. Lämmitysenergian vertailussa pitää huomioida myös sääolosuhteiden vaikutus. Suuremmissa lämpöpumppujärjestelmissä kannattaa mitata erikseen esimerkiksi lämpöpumppujen sähkönkulutusta ja tuotettua lämpöenergiaa.
Onko taloyhtiön energiatodistus sama asia kuin energiatarkastus?
Ei. Energiatodistus kertoo rakennuksen laskennallisesta energiatehokkuudesta. Energiatarkastuksessa puolestaan tarkastellaan toteutunutta kulutusta ja nykyisten taloteknisten järjestelmien toimintaa sekä etsitään käytännön energiansäästömahdollisuuksia.