Maalämpö on noussut yhä useamman taloyhtiön vaihtoehdoksi silloin, kun lämmityskustannuksia halutaan pienentää tai kiinteistön lämmitysjärjestelmä on muuten uudistamisen tarpeessa.
Kerros- tai rivitalon maalämpöhanke on kuitenkin huomattavasti suurempi kokonaisuus kuin yksittäisen omakotitalon lämpöpumppuremontoiminen.
Taloyhtiössä tarvitaan yleensä useita lämpöpumppuja tai suuri kiinteistökokoluokan järjestelmä, useiden energiakaivojen muodostama kaivokenttä, tarkka mitoitus, automaatio sekä järjestelmä, joka pystyy tuottamaan luotettavasti sekä rakennuksen lämmityksen että suuren määrän lämmintä käyttövettä.
Siksi maalämpöön siirtymistä ei kannata aloittaa lämpöpumppumerkin tai urakkatarjouksen valinnasta.
Ensimmäiseksi pitää selvittää, onko maalämpö juuri kyseiselle taloyhtiölle teknisesti ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Kannattaako maalämpö taloyhtiöön?
Maalämpö voi olla erittäin kiinnostava vaihtoehto kerros- ja rivitaloihin, joiden lämmitysenergian kulutus on suuri.
Mitä enemmän kiinteistö käyttää energiaa lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen, sitä suurempi euromääräinen merkitys lämmityksen hyvällä hyötysuhteella yleensä on.
Maalämpöä kannattaa selvittää erityisesti silloin, kun:
- taloyhtiön lämmityskustannukset ovat korkeat
- nykyinen lämmitysjärjestelmä kaipaa uudistamista
- kiinteistössä on vesikiertoinen lämmönjako
- tontille voidaan toteuttaa riittävä energiakaivokenttä
- taloyhtiö haluaa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta
- lämmityskustannuksille halutaan enemmän ennustettavuutta
- kiinteistössä on pitkä jäljellä oleva käyttöikä
Maalämpö ei silti ole automaattisesti paras vaihtoehto jokaiselle taloyhtiölle.
Ennen investointipäätöstä kannattaa verrata maalämpöä esimerkiksi nykyisen lämmitysmuodon jatkamiseen, ilma-vesilämpöpumppuihin, poistoilmalämpöpumppuun ja erilaisiin hybridijärjestelmiin.
Maalämpö vai kaukolämpö taloyhtiössä?
Monessa suomalaisessa kerrostalossa maalämmön vertailukohtana on kaukolämpö.
Kaukolämpö on käyttäjän näkökulmasta helppo ja toimintavarma lämmitysmuoto. Taloyhtiö maksaa lämmöstä energiayhtiölle eikä vastaa oman varsinaisen lämmöntuotantolaitoksen toiminnasta.
Maalämmössä tilanne muuttuu.
Taloyhtiö investoi omaan lämmöntuotantoon, jolloin merkittävä osa aikaisemmin ostetusta lämpöenergiasta tuotetaan lämpöpumpuilla. Vastineeksi taloyhtiölle syntyy oma lämpöpumppulaitteisto ja energiakaivokenttä, joiden kunnossapidosta ja elinkaaresta pitää huolehtia.
Vertailussa kannattaa huomioida ainakin:
- nykyinen kaukolämmön vuosikustannus
- energiamaksut ja mahdolliset teho- tai perusmaksut
- maalämpöjärjestelmän investointi
- maalämpöpumppujen arvioitu sähkönkulutus
- mahdollisen lisälämmityksen kustannukset
- huolto- ja kunnossapitokustannukset
- rahoituskustannukset
- järjestelmän arvioitu käyttöikä
Pelkkä tämänhetkisen sähkön ja kaukolämmön energiahinnan vertaaminen ei siis riitä.
Taloyhtiössä investointia pitää tarkastella koko järjestelmän elinkaaren näkökulmasta.
Maalämmön kannattavuus lasketaan taloyhtiön omilla tiedoilla
Taloyhtiön maalämpöinvestoinnille ei ole yhtä yleispätevää takaisinmaksuaikaa.
Kannattavuuteen vaikuttavat voimakkaasti rakennuksen nykyinen energiankulutus, lämmitysmuoto, järjestelmän investointikustannus, sähkön hinta sekä se, millaisella hyötysuhteella maalämpö pystyy kyseisessä kiinteistössä toimimaan.
Kannattavuuslaskelman lähtötiedoiksi tarvitaan esimerkiksi:
- useamman vuoden lämmitysenergian kulutus
- lämpimän käyttöveden kulutus
- nykyisen lämmitysjärjestelmän kustannukset
- rakennuksen tehontarve
- lämmönjakojärjestelmän lämpötilatasot
- maalämpöjärjestelmän arvioitu vuosihyötysuhde
- arvioitu sähkönkulutus
- investoinnin kokonaiskustannus
- rahoituksen hinta
Hyvä laskelma sisältää myös herkkyystarkastelun.
Taloyhtiön kannattaa nähdä, miten investoinnin kannattavuus muuttuu esimerkiksi sähkön hinnan, nykyisen lämmitysenergian hinnan tai korkotason muuttuessa.
Taloyhtiön maalämpöhanke kannattaa aloittaa esiselvityksellä
Ennen varsinaisen maalämpöurakan kilpailuttamista kannattaa selvittää hankkeen tekniset ja taloudelliset lähtökohdat.
Esiselvityksessä voidaan arvioida esimerkiksi:
- kiinteistön nykyinen energiankulutus
- maalämmön alustava säästöpotentiaali
- tarvittava lämpöpumpputeho
- energiakaivojen alustava määrä ja mitoitus
- tontin soveltuvuus energiakaivoille
- teknisten tilojen soveltuvuus
- nykyisen lämmönjaon soveltuvuus
- sähköjärjestelmän mahdolliset muutostarpeet
- investoinnin alustava suuruus
- arvioitu takaisinmaksuaika
Esiselvityksen tarkoitus on estää tilanne, jossa taloyhtiö käyttää huomattavasti aikaa ja rahaa hankkeen valmisteluun ennen kuin tiedetään, voidaanko maalämpöä järkevästi edes toteuttaa.
Hankesuunnittelu ratkaisee suuren osan lopputuloksesta
Kun alustavasti on todettu, että maalämpö soveltuu kohteeseen, siirrytään tarkempaan hankesuunnitteluun.
Tässä vaiheessa määritetään, mitä taloyhtiö on oikeastaan ostamassa.
Hankesuunnittelussa päätetään ja selvitetään muun muassa:
- lämpöpumppujärjestelmän mitoitusperiaate
- energiakaivokentän toteutus
- lisä- ja varalämmityksen ratkaisu
- lämpimän käyttöveden tuottaminen
- lämmönjakoverkoston mahdolliset muutokset
- sähköjärjestelmän muutokset
- automaatio ja etävalvonta
- mittaukset ja energiankulutuksen seuranta
- urakan laajuus ja vastuunjako
Mitä tarkemmin vaatimukset määritellään ennen tarjousten pyytämistä, sitä helpompi taloyhtiön on myös vertailla eri toimittajien ratkaisuja keskenään.
Pelkkä lämpöpumpun teho ei ratkaise mitoitusta
Taloyhtiön maalämpöjärjestelmä pitää mitoittaa sekä energian että tehon näkökulmasta.
Energiantarve kertoo, kuinka paljon lämpöä rakennus käyttää esimerkiksi vuoden aikana.
Tehontarve puolestaan kertoo, kuinka paljon lämpöä pitää pystyä tuottamaan tiettynä hetkenä, kuten kovimpana pakkaspäivänä tai suuren käyttövesikulutuksen aikana.
Nämä ovat eri asioita.
Taloyhtiön lämpöpumput voivat esimerkiksi tuottaa valtaosan koko vuoden lämmitysenergiasta, vaikka järjestelmään tarvittaisiin kovimpien huippujen aikana myös toinen lämmönlähde.
Oikea mitoitus perustuu rakennuksen todelliseen tarpeeseen eikä vain asuntojen lukumäärään tai rakennuksen pinta-alaan.
Taloyhtiössä lämpimän käyttöveden tarve on tärkeä osa mitoitusta
Kerrostalon ja suuren rivitaloyhtiön maalämpöjärjestelmässä lämpimän käyttöveden tuottaminen on merkittävä osa kokonaisuutta.
Tilojen lämmitystarve muuttuu voimakkaasti ulkolämpötilan mukaan, mutta lämmintä käyttövettä tarvitaan ympäri vuoden.
Lisäksi kulutus ei jakaudu tasaisesti vuorokaudelle.
Aamulla ja illalla voi syntyä suuria käyttövesipiikkejä, kun useissa asunnoissa käydään samanaikaisesti suihkussa.
Suunnittelussa pitää siksi varmistaa:
- riittävä käyttövesiteho
- riittävä varaajakapasiteetti
- käyttöveden lämpötilataso
- lämpimän veden kierron toiminta
- järjestelmän toiminta kulutushuippujen aikana
Hyvin toimivassa maalämpöjärjestelmässä energiatehokkuutta ei saavuteta asumismukavuuden kustannuksella.
Energiakaivokenttä pitää mitoittaa koko taloyhtiön tarpeeseen
Taloyhtiö tarvitsee yleensä huomattavasti enemmän maasta kerättävää energiaa kuin omakotitalo.
Siksi kerros- ja rivitaloissa maalämpö toteutetaan tyypillisesti useiden energiakaivojen muodostamalla kaivokentällä.
Kaivojen määrään, syvyyteen ja sijoitteluun vaikuttavat esimerkiksi:
- kiinteistön vuosittainen energiantarve
- lämpöpumppujen mitoitus
- kallion ominaisuudet
- maakerroksen paksuus
- tontin koko ja muoto
- rakennusten sijainti
- muut energiakaivot lähialueella
- maanalaiset rakenteet ja putkilinjat
Kaivojen pitää myös toimia keskenään kokonaisuutena.
Liian tiheästi sijoitetut energiakaivot voivat vaikuttaa toistensa lämpötiloihin, minkä vuoksi suuren kaivokentän suunnittelu vaatii enemmän kuin vain yksittäisten kaivojen syvyyden laskemisen.
Energiakaivojen sijainti kannattaa selvittää ajoissa
Kaupunkialueella tontti voi asettaa maalämpöhankkeelle merkittäviä rajoituksia.
Energiakaivojen suunnittelussa pitää huomioida esimerkiksi rakennukset, tontin rajat, maanalaiset rakenteet, johdot ja putket sekä lähialueen muut energiakaivot.
Myös pohjavesiolosuhteet ja alueelliset rajoitukset voivat vaikuttaa toteutukseen.
Tämän vuoksi energiakaivojen toteutusmahdollisuudet kannattaa selvittää jo esisuunnittelussa eikä vasta siinä vaiheessa, kun lämpöpumppulaitteisto on valittu.
Tarvitaanko taloyhtiön maalämpökaivoille lupa?
Maalämpökaivojen toteuttamiseen liittyy viranomaismenettely, ja hankkeen edellyttämä rakentamislupa sekä tarvittavat selvitykset tarkistetaan kohteen sijaintikunnan rakennusvalvonnasta.
Erityisesti tiiviissä kaupunkiympäristössä energiakaivojen sijoittaminen pitää suunnitella huolellisesti.
Lupavaiheessa voidaan tarvita tietoja esimerkiksi kaivojen sijainnista, syvyydestä ja etäisyyksistä ympäröiviin rakenteisiin sekä muihin energiakaivoihin.
Lupa- ja sijoitusasiat kannattaa ottaa mukaan hankkeen aikatauluun jo suunnitteluvaiheessa.
Vesikiertoinen lämmönjako sopii maalämmölle
Maalämpö siirtää tuottamansa lämmön yleensä rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Taloyhtiössä tämä tarkoittaa tyypillisesti vesikiertoista patteriverkostoa tai lattialämmitystä.
Lämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttaa voimakkaasti se, kuinka kuumaa vettä rakennuksen lämmittämiseen tarvitaan.
Mitä matalammalla menoveden lämpötilalla talo pysyy lämpimänä, sitä paremmissa olosuhteissa lämpöpumppu yleensä toimii.
Siksi maalämpöhankkeen yhteydessä kannattaa selvittää:
- patteriverkoston mitoitus
- nykyiset meno- ja paluuveden lämpötilat
- verkoston tasapainotus
- patteriventtiilien toiminta
- kiertovesipumppujen toiminta
- lämmityskäyrän asetukset
Joissakin kohteissa lämmönjakoverkoston parantaminen voi parantaa maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta merkittävästi.
Vanhoja pattereita ei tarvitse automaattisesti vaihtaa
Maalämpöön siirtyminen ei tarkoita automaattisesti koko patteriverkoston uusimista.
Monet vanhat kerrostalot voidaan lämmittää maalämmöllä nykyisten pattereiden kautta.
Oleellista on selvittää, millaisella veden lämpötilalla rakennus pysyy lämpimänä kovilla pakkasilla.
Jos verkosto vaatii erittäin korkeita menoveden lämpötiloja, voidaan esimerkiksi yksittäisten pattereiden suurentamisella, verkoston tasapainotuksella tai muilla energiatehokkuustoimenpiteillä pienentää tarvittavaa lämpötilatasoa.
Tämä kannattaa tutkia ennen maalämpöpumpun lopullista mitoitusta.
Poistoilman lämpö kannattaa selvittää maalämpöhankkeen yhteydessä
Kerrostalosta poistetaan ilmanvaihdon mukana jatkuvasti lämmintä sisäilmaa.
Vanhemmissa poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa tämä energia voi poistua rakennuksesta lähes kokonaan hyödyntämättä.
Taloyhtiön energiaremonttia suunniteltaessa kannattaa siksi selvittää, voidaanko myös poistoilman sisältämää lämpöenergiaa ottaa talteen lämpöpumpulla.
Poistoilman lämmöntalteenotto voidaan joissakin kohteissa yhdistää maalämpöjärjestelmään.
Tällöin poistoilmasta saatavaa energiaa voidaan hyödyntää rakennuksen lämmityksessä ja samalla pienentää energiakaivoista tarvittavan energian määrää.
Paras ratkaisu riippuu aina rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä ja energiankulutuksesta.
Maalämpö voidaan toteuttaa myös hybridijärjestelmänä
Taloyhtiön ei aina tarvitse rakentaa maalämpöjärjestelmää kattamaan yksin rakennuksen kaikkea mahdollista huipputehoa.
Joissakin kohteissa taloudellisesti järkevämpi ratkaisu voi olla järjestelmä, jossa lämpöpumput tuottavat suuren osan vuoden energiasta ja huipputehon aikana käytetään toista lämmönlähdettä.
Lisälämmönlähteenä voidaan käyttää järjestelmästä riippuen esimerkiksi:
- sähkökattilaa
- sähkövastuksia
- kaukolämpöä
- muuta olemassa olevaa lämmönlähdettä
Hybridijärjestelmää ei pidä ajatella automaattisesti puutteellisesti mitoitettuna maalämpönä.
Oikein suunniteltuna se voi olla tarkoituksellinen tapa optimoida investoinnin suuruuden ja vuosittaisen energiansäästön suhdetta.
Useampi maalämpöpumppu parantaa suuren järjestelmän säädettävyyttä
Taloyhtiössä tarvittava lämpöpumpputeho voidaan toteuttaa yhden suuren laitteen sijasta useammalla rinnakkain toimivalla lämpöpumpulla.
Tätä voidaan kutsua kaskadijärjestelmäksi.
Kun lämmitystarve on pieni, automaatio käyttää vain tarvittavaa määrää lämpöpumppuja. Pakkasen kiristyessä järjestelmään voidaan ottaa lisää laitteita mukaan.
Useamman lämpöpumpun järjestelmä voi tarjota esimerkiksi:
- laajan tehonsäätöalueen
- hyvän toiminnan osakuormalla
- paremman toimintavarmuuden
- mahdollisuuden huoltaa yhtä laitetta muiden jatkaessa toimintaa
Suuren taloyhtiön lämmityksessä toimintavarmuus on tärkeä osa järjestelmän suunnittelua.
Maalämpöjärjestelmä tarvitsee riittävän sähköliittymän
Kaukolämmöstä maalämpöön siirtyessä osa kiinteistön energiankäytöstä siirtyy sähköjärjestelmän puolelle.
Tämän vuoksi taloyhtiön sähköjärjestelmä pitää tarkastaa osana suunnittelua.
Selvitettäviä asioita ovat esimerkiksi:
- nykyisen sähköliittymän kapasiteetti
- pääkeskuksen mitoitus
- lämpöpumppujen sähköteho
- lisälämmityksen tarvitsema sähköteho
- kiinteistön muut suuret sähkökuormat
- mahdolliset sähköautojen latauspisteet
Jos sähköliittymää joudutaan suurentamaan, myös tästä aiheutuvat kustannukset pitää sisällyttää hankkeen kokonaislaskelmaan.
Maalämpöä voidaan hyödyntää myös taloyhtiön viilennyksessä
Energiakaivoja voidaan käyttää lämmityksen lisäksi rakennuksen viilentämiseen.
Maakylmässä hyödynnetään energiakaivon suhteellisen matalaa lämpötilaa ja siirretään viileyttä rakennukseen esimerkiksi puhallinkonvektorien tai muun soveltuvan järjestelmän kautta.
Kerrostalossa viilennyksen toteuttaminen riippuu voimakkaasti rakennuksen tekniikasta ja siitä, mihin tiloihin jäähdytystä halutaan.
Jos viilennys halutaan toteuttaa nyt tai tulevaisuudessa, asia kannattaa huomioida jo maalämpöjärjestelmän suunnittelussa.
Paljonko maalämpö taloyhtiöön maksaa?
Taloyhtiön maalämpöjärjestelmälle ei ole mielekästä antaa yhtä yleistä pakettihintaa.
Kahden samankokoisen taloyhtiön investoinnit voivat erota huomattavasti toisistaan.
Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa:
- rakennusten määrä
- lämmitysenergian kulutus
- tarvittava lämpöpumpputeho
- lämpöpumppujen lukumäärä
- energiakaivojen määrä ja syvyys
- teknisen tilan muutostyöt
- lämmönjakoon tehtävät muutokset
- sähköjärjestelmän muutokset
- automaatio ja etävalvonta
- suunnittelu ja valvonta
- mahdollinen poistoilman lämmöntalteenotto
- mahdollinen jäähdytysratkaisu
Taloyhtiön kannattaa verrata tarjouksia kokonaisuuksina eikä ainoastaan loppusumman perusteella.
Halvempi tarjous ei ole todellisuudessa edullisempi, jos esimerkiksi energiakaivokenttä on alimitoitettu tai järjestelmän arvioitu vuosihyötysuhde jää selvästi heikommaksi.
Taloyhtiön kannattaa kilpailuttaa vertailukelpoisia kokonaisuuksia
Maalämpöurakoiden vertailu vaikeutuu nopeasti, jos jokainen tarjoaja mitoittaa järjestelmän omalla tavallaan.
Yksi tarjous voi perustua suurempaan lämpöpumpputehoon, toinen syvempään kaivokenttään ja kolmas suurempaan määrään sähköistä lisälämmitystä.
Loppusummien vertaaminen ei tällöin kerro, mikä ratkaisu on taloyhtiölle paras.
Tarjouksista kannattaa vertailla esimerkiksi:
- lämpöpumppujen mitoitusta
- energiakaivojen kokonaispituutta ja mitoitusperiaatetta
- arvioitua vuosittaista sähkönkulutusta
- arvioitua lisälämmityksen tarvetta
- käyttöveden toteutusta
- automaation laajuutta
- mittauksia ja etävalvontaa
- takuita
- huolto- ja kunnossapitopalvelua
- urakkaan sisältyviä rakennus-, sähkö- ja putkitöitä
Hyvä hankesuunnitelma tekee tarjouksista huomattavasti vertailukelpoisempia.
Miten maalämpöhankkeesta päätetään taloyhtiössä?
Maalämpöön siirtyminen on taloyhtiölle merkittävä tekninen ja taloudellinen päätös.
Käytännössä hallitus ja isännöitsijä valmistelevat hanketta, mutta investoinnin laajuuden ja rahoituksen vuoksi varsinainen päätös käsitellään tyypillisesti yhtiökokouksessa.
Hyvä päätöksentekoaineisto kertoo osakkaille ymmärrettävästi:
- miksi hanketta ehdotetaan
- mitä vaihtoehtoja on vertailtu
- mitä järjestelmä maksaa
- miten hanke rahoitetaan
- millaisia säästöjä arvioidaan syntyvän
- mitkä ovat hankkeen keskeiset riskit
- miten järjestelmän toimintaa seurataan valmistumisen jälkeen
Kun laskelmat ja vaihtoehdot esitetään avoimesti, päätös ei perustu pelkkään väitteeseen siitä, että maalämpö on halpaa.
Rahoitus pitää ottaa mukaan kannattavuuslaskelmaan
Taloyhtiö rahoittaa suuren energiaremontin usein lainalla.
Tämän vuoksi pelkkä investoinnin takaisinmaksuaika ilman rahoituskustannuksia voi antaa hankkeen taloudesta liian yksinkertaisen kuvan.
Taloyhtiön kannattaa tarkastella myös sitä, miten:
- lainan korko
- laina-aika
- lyhennykset
- arvioitu energiansäästö
- huoltokustannukset
vaikuttavat taloyhtiön kassavirtaan ja osakkaiden maksamiin vastikkeisiin.
Hyvä investointi voi olla taloudellisesti järkevä, vaikka alkuinvestointi on suuri. Olennaista on arvioida sekä investointia että syntyviä säästöjä samalla aikajänteellä.
Maalämpöremontin yhteydessä kannattaa tarkastella koko kiinteistöä
Lämmitysjärjestelmää ei kannata tarkastella täysin irrallaan rakennuksen muusta energiatehokkuudesta.
Jos taloyhtiössä on lähivuosina suunnitteilla esimerkiksi ilmanvaihtoon, ikkunoihin, julkisivuun tai lämmönjakoon vaikuttavia korjauksia, niiden vaikutus energiankulutukseen kannattaa huomioida maalämpöjärjestelmän mitoituksessa.
Muuten vaarana on, että maalämpöjärjestelmä mitoitetaan tämänhetkisen korkean energiankulutuksen mukaan juuri ennen kuin rakennuksen lämmitystarve pienenee merkittävästi.
Taloyhtiön pitkän aikavälin korjaussuunnitelma ja energiasuunnittelu kannattaa siis sovittaa yhteen.
Automaatio on olennainen osa taloyhtiön maalämpöjärjestelmää
Suuri maalämpöjärjestelmä ei toimi energiatehokkaasti vain siksi, että siihen on asennettu tehokkaat lämpöpumput.
Automaation pitää ohjata lämpöpumppuja, varaajia, pumppuja, lisälämmitystä ja lämmönjakoa oikeassa järjestyksessä.
Useamman lämpöpumpun järjestelmässä automaation pitää esimerkiksi päättää, kuinka monta kompressoria kulloinkin tarvitaan.
Hybridijärjestelmässä sen pitää lisäksi hallita, milloin toinen lämmönlähde otetaan käyttöön.
Hyvä automaatio vaikuttaa suoraan sekä käyttökustannuksiin että toimintavarmuuteen.
Maalämpöjärjestelmän toimintaa pitää pystyä mittaamaan
Taloyhtiön kannattaa vaatia jo suunnitteluvaiheessa sellaiset mittaukset, joiden avulla järjestelmän todellista toimintaa voidaan seurata valmistumisen jälkeen.
Pelkkä sähkölaskun pieneneminen ei kerro, toimiiko järjestelmä suunnitellulla hyötysuhteella.
Seurannassa voidaan mitata esimerkiksi:
- lämpöpumppujen sähkönkulutusta
- lisälämmityksen sähkönkulutusta
- tuotettua lämpöenergiaa
- käyttöveden energiankulutusta
- lämmitysverkoston lämpötiloja
- energiakaivojen keruulämpötiloja
- kompressorien käyntiaikoja
Kun sähkönkulutus ja tuotettu lämpö tunnetaan, voidaan myös järjestelmän toteutunutta hyötysuhdetta arvioida.
Etävalvonta helpottaa suuren järjestelmän ylläpitoa
Taloyhtiön maalämpöjärjestelmä kannattaa suunnitella niin, että sen toimintaa voidaan seurata myös etänä.
Etävalvonnan avulla huolto tai järjestelmästä vastaava taho voi nähdä poikkeamia jo ennen kuin asukkaat huomaavat ongelmaa.
Esimerkiksi yhden lämpöpumpun jääminen pois käytöstä ei välttämättä näy asuntojen lämpötilassa heti, jos muut lämpöpumput ja sähköinen lisälämmitys paikkaavat puuttuvan tehon.
Sähkölaskussa ongelma voi kuitenkin näkyä myöhemmin huomattavana lisäkuluna.
Etäseurannan avulla tällaiset tilanteet voidaan havaita nopeammin.
Toimivuus pitää varmistaa myös urakan valmistumisen jälkeen
Maalämpöhanke ei ole valmis siinä vaiheessa, kun lämpöpumput käynnistyvät ensimmäisen kerran.
Järjestelmän todellinen toiminta nähdään vasta eri kuormitustilanteissa ja vuodenaikoina.
Käyttöönoton jälkeen kannattaa varmistaa esimerkiksi:
- lämmityskäyrien oikeat asetukset
- lämpöpumppujen oikea käyntijärjestys
- käyttöveden riittävyys
- lisälämmityksen oikea toiminta
- energiakaivokentän lämpötilat
- toteutunut sähkönkulutus
- toteutunut lämmöntuotanto
Taloyhtiön kannattaa sopia jo hankintavaiheessa, kuka vastaa järjestelmän toiminnan seurannasta ja optimoinnista takuuaikana.
Huolto ja kunnossapito pitää huomioida jo investointivaiheessa
Maalämpöjärjestelmä ei ole täysin huoltovapaa.
Kiinteistökokoluokan järjestelmässä on lämpöpumppujen lisäksi pumppuja, venttiilejä, lämmönvaihtimia, varaajia, sähkökomponentteja ja automaatiota, joiden toimintaa pitää ylläpitää.
Taloyhtiön kannattaa selvittää jo ennen hankintapäätöstä:
- järjestelmän huolto-ohjelma
- huollon arvioidut kustannukset
- varaosien saatavuus
- etävalvonnan toteutus
- vikatilanteiden toimintamalli
- varalämmityksen toimintaperiaate
Energiakaivot ovat hyvin pitkäikäinen osa järjestelmää, mutta lämpöpumput ja niiden komponentit vaativat elinkaarensa aikana huoltoa ja aikanaan myös uusimista.
Näin taloyhtiön maalämpöprojekti etenee
1. Nykytilan kartoitus
Selvitetään rakennuksen energiankulutus, nykyinen lämmitysjärjestelmä, lämmönjako, käyttöveden kulutus ja kiinteistön tulevat korjaustarpeet.
2. Esiselvitys
Arvioidaan maalämmön tekninen toteutettavuus, alustava mitoitus, energiakaivokentän mahdollisuudet, investointi ja säästöpotentiaali.
3. Vaihtoehtojen vertailu
Maalämpöä verrataan taloyhtiölle realistisiin vaihtoehtoihin, jotta päätös ei perustu vain yhteen ennalta valittuun tekniikkaan.
4. Hankesuunnittelu
Määritetään järjestelmän vaatimukset, mitoitusperiaatteet, mittaukset, automaatio, urakan sisältö ja muut tekniset ratkaisut.
5. Taloyhtiön päätöksenteko ja rahoitus
Hankkeesta, toteutustavasta ja rahoituksesta tehdään tarvittavat taloyhtiön päätökset.
6. Toteutussuunnittelu ja lupa-asiat
Energiakaivot, putkistot, lämpöpumput, sähköjärjestelmä ja automaatio suunnitellaan toteutusta varten ja hankkeelle haetaan tarvittavat luvat.
7. Energiakaivojen poraus
Tontille toteutetaan suunnitelman mukainen energiakaivokenttä ja kaivot yhdistetään rakennuksen lämmönkeruujärjestelmään.
8. Lämpöpumppujärjestelmän asennus
Lämpöpumput, varaajat, pumput, putkistot, sähköt ja automaatio asennetaan ja yhdistetään rakennuksen lämmitysjärjestelmään.
9. Käyttöönotto
Järjestelmä testataan, säädetään ja sen toiminta varmistetaan ennen luovutusta.
10. Seuranta ja optimointi
Valmistumisen jälkeen energiankulutusta ja järjestelmän toimintaa seurataan, jotta voidaan varmistaa suunniteltujen säästöjen toteutuminen.
Maalämpöhankkeen suurimmat virheet tehdään usein jo suunnittelussa
Maalämpöpumpun laatu on tärkeä, mutta yksittäinen laite ei ratkaise suuren energiaremontin onnistumista.
Taloyhtiön kannalta suurempia riskejä ovat esimerkiksi:
- puutteellinen lähtötietojen selvittäminen
- alimitoitettu energiakaivokenttä
- väärin mitoitettu lämpöpumpputeho
- lämmönjakojärjestelmän huomioimatta jättäminen
- puutteellinen automaatio
- riittämätön mittaus ja seuranta
- epäselvät urakkarajat
- tarjousten vertaaminen pelkän hinnan perusteella
Virhe, joka tehdään suunnittelupöydällä, voi vaikuttaa järjestelmän energiankulutukseen seuraavat vuosikymmenet.
Mikä tekee taloyhtiön maalämpöhankkeesta onnistuneen?
Onnistunut maalämpöhanke ei tarkoita vain sitä, että kaukolämpö tai muu vanha lämmitysmuoto saadaan korvattua.
Hyvässä kokonaisuudessa:
- investoinnin kannattavuus on laskettu realistisesti
- lämpöpumput on mitoitettu rakennuksen todelliseen tarpeeseen
- energiakaivokenttä on riittävä pitkällä aikavälillä
- lämmönjako toimii mahdollisimman matalalla lämpötilalla
- lämmintä käyttövettä on riittävästi kaikissa tilanteissa
- järjestelmän toimintaa voidaan mitata ja valvoa
- huolto ja varalämmitys on suunniteltu etukäteen
Taloyhtiön näkökulmasta tavoitteena ei ole mahdollisimman suuri maalämpöjärjestelmä, vaan teknisesti toimiva ja taloudellisesti järkevä kokonaisuus.
EnePro toteuttaa taloyhtiöiden maalämpöratkaisut kokonaisuutena
Taloyhtiön maalämpöremontissa onnistunut lopputulos perustuu huolelliseen suunnitteluun, oikeaan mitoitukseen ja laadukkaaseen toteutukseen.
EnePro toteuttaa energiaratkaisuja kerros- ja rivitalokohteisiin ja vastaa tarvittaessa kokonaisuudesta suunnittelusta ja mitoituksesta asennukseen sekä laitteiston myöhempään huoltoon ja kunnossapitoon.
Ennen ratkaisun valintaa kohde kartoitetaan, jotta järjestelmä voidaan suunnitella taloyhtiön todellisen energiankulutuksen, lämmönjaon ja kiinteistön teknisten ominaisuuksien perusteella.
Ota yhteyttä EneProon, niin selvitetään, soveltuuko maalämpö taloyhtiöllenne ja millainen energiaratkaisu kiinteistöön kannattaa toteuttaa.
Usein kysyttyä maalämmöstä taloyhtiössä
Kannattaako maalämpö taloyhtiöön?
Maalämpö voi olla erittäin kannattava ratkaisu erityisesti paljon lämmitysenergiaa käyttävässä kerros- tai rivitaloyhtiössä. Kannattavuus pitää kuitenkin laskea taloyhtiön omalla energiankulutuksella, investointikustannuksella, rahoituksella ja arvioidulla maalämpöjärjestelmän sähkönkulutuksella.
Voiko taloyhtiö siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön?
Kyllä. Kaukolämmöstä voidaan siirtyä maalämpöön, jos maalämpöjärjestelmä ja riittävä energiakaivokenttä voidaan toteuttaa kiinteistölle. Ennen päätöstä kannattaa tehdä tekninen ja taloudellinen vertailu nykyisen kaukolämmön ja uuden järjestelmän välillä.
Montako maalämpökaivoa taloyhtiö tarvitsee?
Kaivojen määrää ei voida määrittää asuntojen lukumäärän tai pinta-alan perusteella. Energiakaivokenttä mitoitetaan kiinteistön energiantarpeen, kaivojen syvyyden, kallio-olosuhteiden ja valitun lämpöpumppuratkaisun perusteella.
Tarvitseeko taloyhtiön maalämpö rakentamisluvan?
Energiakaivojen toteuttamiseen liittyy rakentamislupamenettely. Tarkka lupaprosessi ja tarvittavat selvitykset tarkistetaan aina kohteen sijaintikunnan rakennusvalvonnasta.
Voidaanko vanhoja pattereita käyttää maalämmön kanssa?
Usein voidaan. Ennen maalämpöön siirtymistä pitää kuitenkin selvittää, millaista menoveden lämpötilaa patteriverkosto tarvitsee. Mitä matalammalla lämpötilalla rakennus pystytään lämmittämään, sitä paremmissa olosuhteissa maalämpöpumppu yleensä toimii.
Riittääkö maalämpö taloyhtiön lämpimään käyttöveteen?
Kyllä, kun järjestelmä on suunniteltu ja mitoitettu oikein. Kerrostalossa käyttöveden kulutushuiput voivat olla suuria, minkä vuoksi myös varaajakapasiteetti ja käyttöveden hetkellinen tehontarve pitää huomioida suunnittelussa.
Voiko maalämpöä täydentää kaukolämmöllä?
Kyllä. Maalämpö voidaan toteuttaa myös hybridijärjestelmänä, jossa lämpöpumput tuottavat suuren osan vuoden energiasta ja kaukolämpöä käytetään esimerkiksi huipputehoon tai varalämmitykseen. Ratkaisun kannattavuus arvioidaan kohdekohtaisesti.
Voiko taloyhtiön poistoilman lämpöä hyödyntää maalämmössä?
Joissakin kohteissa kyllä. Poistoilman sisältämä lämpöenergia voidaan ottaa talteen lämpöpumpulla ja yhdistää osaksi kiinteistön energiajärjestelmää. Ratkaisun soveltuvuus riippuu rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä ja energiantarpeesta.
Miten maalämpöjärjestelmän säästöjä seurataan?
Järjestelmään kannattaa asentaa riittävät energiamittaukset. Kun lämpöpumppujen ja lisälämmityksen sähkönkulutus sekä tuotettu lämpöenergia tunnetaan, voidaan järjestelmän todellista toimintaa ja saavutettuja säästöjä seurata myös käyttöönoton jälkeen.
Kuinka pitkään taloyhtiön maalämpöjärjestelmä kestää?
Järjestelmän eri osilla on erilaiset tekniset käyttöiät. Energiakaivot ovat erittäin pitkäikäinen osa kokonaisuutta, kun taas lämpöpumput, kompressorit, pumput ja automaatiokomponentit vaativat elinkaarensa aikana huoltoa ja aikanaan uusimista. Tämä kannattaa huomioida taloyhtiön pitkän aikavälin kustannuslaskelmassa.