Maalämmön asennus omakotitaloon on yksi suurimmista lämmitysjärjestelmään tehtävistä investoinneista. Samalla se voi pienentää kodin lämmityskustannuksia pitkäksi aikaa ja tehdä lämmityksestä erittäin vaivatonta.
Maalämpö sopii erityisen hyvin omakotitaloihin, joissa lämmitysenergian kulutus on kohtalainen tai suuri ja käytössä on vesikiertoinen lämmönjako.
Pelkkä maalämpöpumpun valinta ei kuitenkaan ratkaise järjestelmän toimivuutta. Lopputulokseen vaikuttavat yhtä paljon lämpöpumpun mitoitus, energiakaivon koko, lämmönjakojärjestelmä, käyttöveden tarve sekä järjestelmän säädöt.
Siksi hyvä maalämpöprojekti aloitetaan aina rakennuksen tarpeiden selvittämisestä – ei lämpöpumppumallin valinnasta.
Miten maalämpö toimii omakotitalossa?
Maalämpöjärjestelmä kerää maaperään ja kallioon varastoitunutta lämpöenergiaa ja siirtää sen lämpöpumpun avulla rakennuksen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistamiseen.
Omakotitaloissa yleisin lämmönkeruutapa on energiakaivo eli kallioon porattava lämpökaivo.
Energiakaivoon asennetaan keruuputkisto, jossa kiertävä lämmönkeruuneste ottaa ympäröivästä kalliosta lämpöenergiaa. Maalämpöpumppu nostaa tämän energian lämpötilan rakennuksen lämmitysjärjestelmälle sopivaksi.
Maalämpöpumpulla voidaan tuottaa energiaa esimerkiksi:
- vesikiertoiseen lattialämmitykseen
- vesikiertoiseen patterilämmitykseen
- lämpimän käyttöveden valmistamiseen
- joissakin järjestelmissä myös rakennuksen viilennykseen
Maalämmön etuna on lämmönlähteen tasaisuus. Kallion lämpötila vaihtelee huomattavasti ulkoilmaa vähemmän, minkä vuoksi maalämpöpumppu pystyy toimimaan hyvällä hyötysuhteella myös kovilla pakkasilla.
Mihin omakotitaloon maalämpö sopii?
Maalämpö soveltuu sekä uusiin että vanhoihin omakotitaloihin. Taloudellisesti kiinnostavimmillaan se on yleensä kohteissa, joissa lämmitysenergiaa kuluu paljon.
Maalämpöä kannattaa harkita erityisesti, jos:
- talossa on vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys
- vuosittainen lämmitysenergian kulutus on suuri
- nykyinen lämmitysjärjestelmä alkaa olla uusimisen tarpeessa
- talossa on sähkö- tai öljylämmitys
- tavoitteena on pienentää pitkäaikaisia lämmityskustannuksia
- tontille voidaan toteuttaa energiakaivo tai muu lämmönkeruupiiri
Maalämmön alkuinvestointi on tavallisesti suurempi kuin esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpussa. Toisaalta maalämmön käyttökustannukset ovat yleensä erittäin kilpailukykyiset.
Mitä suurempi rakennuksen energiankulutus on, sitä enemmän hyvällä hyötysuhteella toimivasta järjestelmästä voidaan yleensä hyötyä.
Pieneen ja erittäin energiatehokkaaseen taloon maalämpö ei siksi ole automaattisesti taloudellisesti paras vaihtoehto. Tällaisessa kohteessa maalämmön rinnalle kannattaa laskea myös esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun kustannukset.
Voiko maalämmön asentaa vanhaan omakotitaloon?
Kyllä. Maalämpö voidaan asentaa myös vanhaan omakotitaloon, ja juuri paljon energiaa kuluttava vanhempi rakennus voi olla erittäin hyvä maalämpökohde.
Oleellinen kysymys on lämmönjako.
Jos rakennuksessa on valmiiksi vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, voidaan vanha lämmönlähde yleensä korvata maalämpöpumpulla ilman koko lämmönjaon uusimista.
Vesikiertoinen lattialämmitys sopii maalämmön kanssa erityisen hyvin, koska rakennus voidaan lämmittää suhteellisen matalalla menoveden lämpötilalla. Mitä matalammalla lämpötilalla lämpöpumppu pystyy toimimaan, sitä parempi sen hyötysuhde yleensä on.
Myös vesikiertoinen patterilämmitys sopii maalämmölle.
Vanhemmissa patteritaloissa kannattaa kuitenkin selvittää, kuinka kuumaa vettä patteriverkosto tarvitsee kovilla pakkasilla. Jos tarvittava menoveden lämpötila on erittäin korkea, lämpöpumpun hyötysuhde heikkenee.
Tarvittaessa lämmönjakoa voidaan parantaa esimerkiksi:
- suurentamalla yksittäisiä pattereita
- tasapainottamalla patteriverkosto
- säätämällä lämmityskäyrää
- parantamalla rakennuksen energiatehokkuutta
Vanhoja pattereita ei siis tarvitse automaattisesti vaihtaa maalämpöön siirryttäessä. Järjestelmän soveltuvuus pitää kuitenkin tarkastaa ennen mitoitusta.
Maalämmön asennus alkaa energiankulutuksen selvittämisestä
Hyvä maalämpöjärjestelmä mitoitetaan rakennuksen todellisen energiantarpeen perusteella.
Saneerauskohteessa aikaisempi energiankulutus antaa tästä erittäin arvokasta tietoa. Esimerkiksi aiempien vuosien öljyn- tai sähkönkulutuksesta voidaan arvioida, kuinka paljon energiaa rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen todellisuudessa tarvitaan.
Mitoitusta varten selvitetään tyypillisesti:
- rakennuksen pinta-ala ja tilavuus
- rakennusvuosi
- rakennuksen eristystaso
- aikaisempi energiankulutus
- nykyinen lämmitysmuoto
- lämmönjakojärjestelmä
- lämmitysverkoston lämpötilat
- asukkaiden määrä
- lämpimän käyttöveden kulutus
- mahdolliset tulevat energiaremontit
Pelkkä talon neliömäärä ei siis riitä maalämpöpumpun tai energiakaivon luotettavaan mitoitukseen.
Maalämpöpumpun oikea mitoitus on yksi projektin tärkeimmistä vaiheista
Maalämpöpumpun pitää pystyä tuottamaan rakennuksen tarvitsema lämpö mahdollisimman tehokkaasti eri vuodenaikoina ja erilaisissa kuormitustilanteissa.
Järjestelmä voidaan toteuttaa joko osatehoiseksi tai täystehoiseksi riippuen kohteesta ja valitusta ratkaisusta.
Nykyaikaiset invertteriohjatut maalämpöpumput pystyvät muuttamaan kompressorin tuottamaa tehoa rakennuksen lämmitystarpeen mukaan. Kun lämmitystarve on pieni, lämpöpumppu käy pienemmällä teholla. Kun energiantarve kasvaa, myös laitteen tuottama teho kasvaa.
Liian pientä lämpöpumppua ei kannata valita säästön vuoksi, mutta pelkkä mahdollisimman suuri lämpöpumppukaan ei tee järjestelmästä parempaa.
Tavoitteena on kokonaisuus, jossa:
- lämpöpumppu vastaa rakennuksen todellista energiantarvetta
- sähköistä lisälämmitystä tarvitaan mahdollisimman vähän
- kompressori toimii tehokkaalla toiminta-alueella
- lämmintä käyttövettä riittää myös kulutushuippujen aikana
- energiakaivo on mitoitettu järjestelmän tarvitseman energiamäärän mukaan
Energiakaivo on yhtä tärkeä kuin maalämpöpumppu
Maalämpöjärjestelmää suunniteltaessa huomio keskittyy helposti itse lämpöpumppuun. Vähintään yhtä tärkeä osa kokonaisuutta on kuitenkin energiakaivo.
Energiakaivon tehtävä on toimittaa lämpöpumpulle riittävästi energiaa vuodesta toiseen.
Kaivon tarvittavaan syvyyteen vaikuttavat muun muassa:
- rakennuksen vuosittainen lämmitysenergian tarve
- lämpimän käyttöveden tarve
- kallion ominaisuudet
- maakerroksen paksuus ennen kallion pintaa
- mahdolliset pohjavesivirtaukset
- lähellä sijaitsevat muut energiakaivot
Energiakaivon alimitoittaminen on huono paikka säästää. Jos maasta otetaan jatkuvasti enemmän energiaa kuin järjestelmä on suunniteltu kestämään, lämmönkeruupiirin lämpötila voi laskea ja koko järjestelmän hyötysuhde heikentyä.
Siksi energiakaivo mitoitetaan rakennuksen vuosittaisen energiantarpeen mukaan eikä esimerkiksi pelkästään lämpöpumpun kilowattimäärän perusteella.
Kuinka syvä maalämpökaivo omakotitaloon tarvitaan?
Tähän ei ole yhtä oikeaa metrimäärää.
Energiakaivon syvyys määritetään aina kohteen energiantarpeen ja paikallisten olosuhteiden perusteella. Samankokoiset omakotitalot voivat tarvita keskenään hyvin erilaiset energiakaivot.
Esimerkiksi vanha paljon energiaa kuluttava 150 m² omakotitalo tarvitsee tyypillisesti enemmän keruukapasiteettia kuin uusi, erittäin energiatehokas samankokoinen talo.
Suuremmassa kohteessa voidaan myös toteuttaa yhden kaivon sijaan kaksi tai useampia energiakaivoja.
Oleellinen asia ei siis ole tavoitella jotakin tiettyä kaivon syvyyttä, vaan mitoittaa lämmönkeruu niin, että se vastaa rakennuksen todellista energiantarvetta myös pitkällä aikavälillä.
Tarvitaanko maalämpökaivolle lupa?
Kyllä. Maalämmön lämmönkeruuputkiston asentaminen edellyttää kunnasta haettavaa rakentamislupaa.
Lupa-asiat kannattaa selvittää jo projektin alkuvaiheessa, sillä energiakaivoa ei voida sijoittaa vapaasti mihin tahansa kohtaan tonttia.
Kaivon sijaintiin voivat vaikuttaa esimerkiksi:
- tontin rajat
- rakennukset
- naapuritonttien energiakaivot
- vesi- ja viemärilinjat
- maanalaiset sähkö- ja tietoliikennekaapelit
- talousvesikaivot
- pohjavesialueet
- muut maanalaiset rakenteet
Energiakaivon paikka kannattaa siksi suunnitella ammattilaisen kanssa ennen porauksen tilaamista.
Näin maalämmön asennus omakotitaloon etenee
Maalämpöremontissa on useita työvaiheita. Hyvin suunniteltuna ne muodostavat kuitenkin varsin suoraviivaisen kokonaisuuden.
1. Kohteen kartoitus
Ensimmäiseksi selvitetään rakennuksen energiankulutus, nykyinen lämmitysjärjestelmä, lämmönjako, käyttöveden tarve sekä teknisen tilan ja tontin mahdollisuudet.
Samalla voidaan arvioida, onko maalämpö juuri kyseiseen taloon järkevin vaihtoehto vai pitäisikö rinnalle laskea esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppu.
2. Maalämpöjärjestelmän mitoitus
Lähtötietojen perusteella määritetään rakennuksen energiantarve ja lämmitystehontarve. Tämän perusteella valitaan sopiva maalämpöpumppu ja mitoitetaan energiakaivo tai muu lämmönkeruupiiri.
3. Energiakaivon sijoittaminen ja lupa
Tontille suunnitellaan energiakaivon paikka huomioiden rakennukset, tontin rajat, muut energiakaivot ja maanalaiset rakenteet. Tämän jälkeen hoidetaan tarvittava rakentamislupa.
4. Energiakaivon poraus
Suunniteltuun paikkaan porataan energiakaivo ja siihen asennetaan lämmönkeruuputkisto. Keruuputket tuodaan rakennuksen tekniseen tilaan maalämpöpumpulle.
Porauskaluston pääsy tontille kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
5. Maalämpöpumpun asennus
Vanha lämmityslaitteisto poistetaan tai jätetään tarvittaessa osaksi kokonaisuutta suunnitelman mukaisesti.
Maalämpöpumppu kytketään lämmönkeruupiiriin, talon vesikiertoiseen lämmönjakoon ja lämpimän käyttöveden järjestelmään. Samalla tehdään tarvittavat sähkö- ja automaatiokytkennät.
6. Käyttöönotto ja säädöt
Asennuksen jälkeen järjestelmä täytetään, ilmataan, testataan ja säädetään.
Käyttöönotossa määritetään esimerkiksi lämmityskäyrä ja muut asetukset niin, että rakennus pysyy miellyttävän lämpimänä mahdollisimman energiatehokkaasti.
Hyvä säätö on tärkeä osa maalämpöjärjestelmää. Väärillä asetuksilla hyväkin laitteisto voi kuluttaa tarpeettomasti sähköä.
Mitä maalämmön asennus omakotitaloon maksaa?
Maalämmön asennuksen hinta omakotitaloon on tyypillisesti noin 15 000–30 000 euroa. Kyseessä on kuitenkin vain suuntaa-antava hintaluokka, sillä maalämpöprojektien välillä voi olla huomattavia eroja.
Kokonaiskustannukseen vaikuttavat erityisesti:
- rakennuksen koko ja energiantarve
- maalämpöpumpun teho ja malli
- energiakaivon tarvittava syvyys
- maakerroksen paksuus ennen kalliota
- porauksen olosuhteet
- vanhan lämmitysjärjestelmän purkutyöt
- teknisen tilan muutokset
- putki- ja sähkötyöt
- mahdolliset muutokset lämmönjakoon
- käyttövesiratkaisu
- mahdollinen puskurivaraaja
- mahdollinen viilennysjärjestelmä
Tämän vuoksi pelkkää maalämpöpumpun laitteen hintaa ei kannata käyttää tarjousten vertailuun.
Kahdessa samanhintaisessa tarjouksessa voi olla esimerkiksi eri syvyinen energiakaivo, erilainen lämpöpumpun mitoitus tai täysin erilainen määrä putki-, sähkö- ja purkutöitä.
Tarjouksesta kannattaa aina tarkistaa, mitä kokonaisuuteen todella sisältyy.
Kuinka paljon maalämmöllä voi säästää?
Maalämmön säästöpotentiaali riippuu ennen kaikkea siitä, mitä lämmitysmuotoa sillä korvataan ja kuinka paljon rakennus käyttää energiaa.
Paljon energiaa kuluttavassa sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa säästöpotentiaali voi olla huomattava. Pienessä ja valmiiksi energiatehokkaassa rakennuksessa euromääräinen säästö jää luonnollisesti pienemmäksi.
Maalämmön todellisiin käyttökustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi:
- rakennuksen vuosittainen energiantarve
- lämpöpumpun hyötysuhde
- lämmönjakojärjestelmän lämpötilataso
- lämpimän käyttöveden kulutus
- sisälämpötila
- järjestelmän säädöt
- sähkön kokonaishinta
Takaisinmaksuaikaa ei siksi kannata arvioida yleisellä prosenttiluvulla. Järkevämpi tapa on laskea nykyisen lämmitysjärjestelmän vuosikustannukset ja verrata niitä kohteeseen mitoitetun maalämpöjärjestelmän arvioituun sähkönkulutukseen sekä investointiin.
Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu omakotitaloon?
Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu ovat usein kaksi vaihtoehtoa, joita vesikiertoisen lämmityksen omakotitalossa kannattaa vertailla keskenään.
Maalämpö vaatii yleensä suuremman alkuinvestoinnin, koska lämpöpumpun lisäksi tarvitaan energiakaivo tai muu lämmönkeruupiiri.
Vastineeksi lämmönlähde pysyy tasaisena ympäri vuoden eikä järjestelmän toiminta ole samalla tavalla riippuvainen ulkolämpötilasta.
Ilma-vesilämpöpumpussa energiakaivoa ei tarvita, joten järjestelmän hankintahinta voi olla maalämpöä matalampi. Sen hyötysuhde ja käytettävissä oleva lämmitysteho kuitenkin heikkenevät ulkolämpötilan laskiessa.
Karkeasti ajateltuna maalämpö muuttuu usein sitä kiinnostavammaksi, mitä suurempi rakennuksen lämmitysenergian tarve on.
Valintaa ei silti kannata tehdä yleissäännön perusteella. Molemmille järjestelmille voidaan laskea kohdekohtainen investointi ja arvioitu energiankulutus, jolloin vaihtoehtojen todellinen ero selviää.
Voiko maalämmöllä myös viilentää omakotitaloa?
Kyllä. Energiakaivoa voidaan hyödyntää myös kodin viilentämisessä.
Niin sanotussa maakylmässä tai passiivisessa viilennyksessä energiakaivon viileää keruunestettä hyödynnetään esimerkiksi puhallinkonvektorin kautta sisätilojen jäähdyttämiseen.
Ratkaisun etuna on, ettei viilennystä varten tarvitse tuottaa kylmää samalla tavalla kuin tavallisessa kompressorikäyttöisessä jäähdytyksessä.
Jos viilennys halutaan osaksi maalämpöjärjestelmää, se kannattaa suunnitella jo maalämpöremontin yhteydessä. Näin putkitukset, sähköt ja tarvittavat laitteet voidaan huomioida heti kokonaisuuden suunnittelussa.
Saako maalämmön asennuksesta kotitalousvähennystä?
Maalämpöremontin vähennykseen oikeuttavasta työn osuudesta voi saada kotitalousvähennystä voimassa olevien verosääntöjen mukaisesti.
Kotitalousvähennystä ei saa itse maalämpöpumpun, energiakaivon materiaalien tai muiden laitteiden hankintahinnasta, vaan vähennys perustuu vähennyskelpoiseen työn osuuteen.
Öljylämmityksestä luopumiseen voi lisäksi liittyä tavallista kotitalousvähennystä suurempi vähennysoikeus.
Kotitalousvähennyksen määrä ja ehdot voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Verohallinnolta siinä vaiheessa, kun maalämpöremontti on ajankohtainen.
Kannattaako maalämpö omakotitaloon?
Maalämpö on erityisen vahva vaihtoehto silloin, kun omakotitalossa käytetään paljon lämmitysenergiaa ja tavoitteena on pitkäikäinen, tehokas ja automatisoitu päälämmitysjärjestelmä.
Kannattavuuteen vaikuttavat erityisesti neljä asiaa:
1. Talon energiankulutus
Mitä enemmän rakennuksen lämmittämiseen kuluu energiaa, sitä suurempi merkitys tehokkaalla lämmitysjärjestelmällä yleensä on.
2. Lämmönjako
Matalalla veden lämpötilalla toimiva vesikiertoinen lämmitys mahdollistaa lämpöpumpulle hyvän hyötysuhteen. Erityisen hyvin maalämpö toimii vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa, mutta myös patterilämmitys voi toimia erinomaisesti.
3. Energiakaivon toteutettavuus
Tontille pitää pystyä toteuttamaan riittävä ja oikein sijoitettu lämmönkeruujärjestelmä.
4. Kokonaisinvestointi
Maalämpöä kannattaa verrata nykyisen järjestelmän jatkamisen lisäksi muihin realistisiin vaihtoehtoihin, kuten ilma-vesilämpöpumppuun.
Paras ratkaisu löytyy laskemalla järjestelmien investointi- ja käyttökustannuksia juuri kyseisen talon lähtötiedoilla.
Hyvä maalämpöjärjestelmä suunnitellaan talon mukaan
Maalämpö on kokonaisuus, jossa lämpöpumpun, energiakaivon, lämmönjaon, lämpimän käyttöveden ja järjestelmän säätöjen pitää toimia yhdessä.
Siksi maalämpöpumppua ei kannata ostaa pelkkänä yksittäisenä laitteena tai valita järjestelmää vain hinnan perusteella.
EnePro toteuttaa omakotitalojen lämpöpumppuratkaisuja kokonaisuutena suunnittelusta ja mitoituksesta asennukseen sekä myöhempään huoltoon ja kunnossapitoon.
Kohde kartoitetaan ennen ratkaisun valintaa, jolloin voidaan selvittää sekä sopiva lämpöpumppu että järjestelmän vaatima mitoitus.
Varaa EnePron ilmainen arviokäynti, niin selvitetään, sopiiko maalämpö kotiisi ja millainen järjestelmä juuri kyseiseen rakennukseen kannattaa toteuttaa.
Usein kysyttyä maalämmön asennuksesta
Paljonko maalämmön asennus maksaa omakotitaloon?
Tyypillisen omakotitalon maalämpöprojekti maksaa usein noin 15 000–30 000 euroa. Lopulliseen hintaan vaikuttavat muun muassa talon energiantarve, maalämpöpumpun koko, energiakaivon syvyys, porausolosuhteet sekä tarvittavat putki-, sähkö- ja purkutyöt.
Voiko maalämmön asentaa vanhaan omakotitaloon?
Kyllä. Maalämpö sopii hyvin myös vanhoihin omakotitaloihin, ja suuren energiankulutuksen vuoksi vanha rakennus voi olla taloudellisesti erittäin kiinnostava maalämpökohde. Erityisesti vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän toiminta ja tarvittavat menoveden lämpötilat kannattaa selvittää ennen mitoitusta.
Tarvitseeko maalämpö lattialämmityksen?
Ei tarvitse. Maalämpö toimii sekä vesikiertoisen lattialämmityksen että patterilämmityksen kanssa. Lattialämmitys on lämpöpumpulle otollinen lämmönjakotapa, koska se toimii tyypillisesti matalammalla veden lämpötilalla.
Kuinka syvä maalämpökaivo tarvitaan?
Energiakaivon syvyyttä ei voida määrittää luotettavasti pelkän talon pinta-alan perusteella. Kaivo mitoitetaan rakennuksen vuosittaisen energiantarpeen sekä tontin ja kallion olosuhteiden perusteella.
Tarvitaanko maalämpökaivolle lupa?
Kyllä. Maalämmön lämmönkeruuputkiston asentamiseen tarvitaan kunnasta rakentamislupa. Kaivon sijoitteluun vaikuttavat muun muassa tontin rajat, rakennukset, muut energiakaivot, maanalaiset rakenteet ja mahdolliset pohjavesialueet.
Voiko maalämmöllä lämmittää myös käyttöveden?
Kyllä. Maalämpöpumppu huolehtii normaalisti sekä rakennuksen tilojen lämmityksestä että lämpimän käyttöveden valmistamisesta.
Voiko maalämmöllä viilentää taloa kesällä?
Kyllä. Energiakaivoa voidaan hyödyntää niin sanotussa maakylmässä, jolloin taloa voidaan viilentää esimerkiksi puhallinkonvektorin avulla. Viilennys kannattaa huomioida jo maalämpöjärjestelmää suunniteltaessa.
Kumpi kannattaa valita, maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu?
Valinta riippuu rakennuksen energiankulutuksesta, tontista ja investointibudjetista. Maalämmön alkuinvestointi on yleensä suurempi, mutta sen lämmönlähde toimii tasaisesti myös kovilla pakkasilla. Ilma-vesilämpöpumppu voi puolestaan olla pienemmän investoinnin vuoksi erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Järjestelmät kannattaa vertailla kohdekohtaisella mitoituksella ja kustannuslaskelmalla.