Paras ilmalämpöpumppu omakotitaloon ei ole automaattisesti markkinoiden tehokkain, kallein tai suurimmalla teholla mainostettu laite. Oikea valinta riippuu ennen kaikkea talosta: sen koosta, pohjaratkaisusta, nykyisestä lämmitysjärjestelmästä, sijainnista ja siitä, haetaanko ilmalämpöpumpulla ensisijaisesti säästöä lämmityskuluihin, viilennystä kesälle vai molempia.
Suomen olosuhteissa yksi tärkeimmistä valintaperusteista on lisäksi se, miten hyvin ilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä silloin, kun sitä todella tarvitaan – pakkasella.
Pelkkien esitteessä ilmoitettujen maksimitehojen perusteella laitetta ei siksi kannata valita.
Millainen ilmalämpöpumppu sopii omakotitaloon?
Omakotitaloon kannattaa valita pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltu ilmalämpöpumppu, jolla on hyvä lämmitysteho myös pakkasella.
Samalla pitää katsoa taloa kokonaisuutena.
Esimerkiksi avoimessa yksikerroksisessa omakotitalossa yksi oikein sijoitettu sisäyksikkö voi levittää lämpöä tehokkaasti suurelle alueelle. Sokkeloinen talo, pitkät käytävät, suljetut huoneet tai kaksi erillistä kerrosta voivat puolestaan tarkoittaa, ettei yhden sisäyksikön tuottama lämpö pääse leviämään kaikkialle.
Silloin parempi ratkaisu voi olla kaksi ilmalämpöpumppua yhden erittäin tehokkaan laitteen sijaan.
Ilmalämpöpumpun valinnassa kannattaa arvioida ainakin:
- talon lämmitettävä pinta-ala
- kerrosten määrä
- pohjaratkaisu ja ilman vapaa liikkuminen
- nykyinen lämmitysjärjestelmä
- rakennuksen eristystaso ja ikä
- vuosittainen lämmitysenergian kulutus
- rakennuksen sijainti Suomessa
- sisä- ja ulkoyksikölle mahdolliset asennuspaikat
- lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeet
Neliömäärä antaa siis vasta ensimmäisen karkean lähtökohdan. Kahdessa samankokoisessa talossa voi olla täysin erilainen lämmitystarve.
SCOP kertoo enemmän kuin pelkkä COP
Ilmalämpöpumppuja vertaillessa vastaan tulevat nopeasti lyhenteet COP ja SCOP.
COP kertoo lämpöpumpun hyötysuhteesta tietyssä yksittäisessä mittausolosuhteessa. Jos COP on esimerkiksi 4, lämpöpumppu tuottaa kyseisessä tilanteessa laskennallisesti neljä yksikköä lämpöenergiaa yhtä käyttämäänsä sähköenergiayksikköä kohti.
Omakotitalon omistajalle kiinnostavampi arvo on yleensä SCOP eli kausittainen lämpökerroin. Se kuvaa laitteen tehokkuutta kokonaisen lämmityskauden aikana ja antaa siksi paremman lähtökohdan eri laitteiden vertailulle.
Korkeampi SCOP on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta sekään ei yksin ratkaise valintaa.
Suomessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, millainen laitteen lämmitysteho ja hyötysuhde ovat pakkasella.
Pakkasteho ratkaisee Suomessa
Ilmalämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta. Mitä kylmemmäksi ulkoilma muuttuu, sitä vaativammissa olosuhteissa lämpöpumppu joutuu työskentelemään.
Siksi esimerkiksi +7 °C:n lämpötilassa ilmoitettu korkea lämmitysteho ei vielä kerro, miten hyvin laite pärjää suomalaisena pakkaspäivänä.
Hyvää omakotitalon ilmalämpöpumppua valittaessa kannattaa vertailla:
- lämmitystehoa eri ulkolämpötiloissa
- hyötysuhdetta pakkasella
- laitteen alinta ilmoitettua käyttölämpötilaa
- sulatustoiminnan tehokkuutta
- laitteen soveltuvuutta pohjoiseen ilmastoon
Erityisesti sähkölämmitteisessä talossa pakkasteholla on suuri merkitys. Mitä suuremman osan talon lämmitystarpeesta ilmalämpöpumppu pystyy kattamaan, sitä vähemmän suoraa sähkölämmitystä tarvitaan.
Paras ilmalämpöpumppu sähkölämmitteiseen omakotitaloon
Suoralla sähköllä lämmitettävä omakotitalo on yksi otollisimmista kohteista ilmalämpöpumpulle.
Ilmalämpöpumpulla voidaan vähentää sähköpattereiden tai sähköisen lattialämmityksen tekemää työtä etenkin suuren osan lämmityskaudesta.
Tavoitteena ei ole, että kaikki muu lämmitys sammutetaan kokonaan.
Parempi ratkaisu on säätää päälämmitysjärjestelmää niin, että ilmalämpöpumppu tekee mahdollisimman suuren osan lämmityksestä ja muu järjestelmä täydentää sitä tarvittaessa.
Jos talossa on lisäksi varaava takka, ilmalämpöpumppu voi auttaa levittämään tulisijan tuottamaa lämpöä laajemmalle asuntoon.
Entä ilmalämpöpumppu öljy-, kauko- tai maalämmön rinnalle?
Ilmalämpöpumpun taloudellinen hyöty riippuu siitä, mitä lämmitysmuotoa sillä korvataan.
Suoran sähkölämmityksen rinnalla säästöpotentiaali on usein erittäin hyvä.
Öljylämmitteisessä talossa ilmalämpöpumppu voi puolestaan vähentää öljyllä tuotettavan lämmön määrää etenkin keväällä ja syksyllä. Jos öljylämmityksestä ollaan luopumassa kokonaan, kannattaa samalla vertailla myös ilma-vesilämpöpumppua ja maalämpöä.
Maalämpötalossa ilmalämpöpumpun hankkiminen pelkästään lämmitystä varten on harvemmin yhtä perusteltua, sillä maalämpö tuottaa jo valmiiksi lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Ilmalämpöpumpulle voi kuitenkin olla selkeä käyttötarkoitus kesäajan jäähdytyksessä.
Oikeaa lämpöpumppuratkaisua kannattaa siksi aina tarkastella suhteessa nykyiseen lämmitysjärjestelmään.
Kuinka tehokas ilmalämpöpumppu omakotitaloon tarvitaan?
Ilmalämpöpumpun kokoa ei kannata valita pelkästään neliöiden perusteella.
Esimerkiksi 150 m² vuonna 2020 rakennettu omakotitalo ja 150 m² 1970-luvulla rakennettu talo voivat vaatia hyvin erilaisen määrän lämmitysenergiaa.
Myös talon muoto vaikuttaa.
Avoimessa olohuoneen, keittiön ja eteisen muodostamassa kokonaisuudessa lämpö pääsee leviämään tehokkaasti. Jos samat neliöt jakautuvat useisiin huoneisiin ja käytäviin, tilanne on toinen.
Liian pieni laite joutuu toimimaan suuren osan ajasta äärirajoillaan eikä välttämättä tuota riittävästi lämpöä pakkasella.
Ylimitoittaminenkaan ei kuitenkaan automaattisesti paranna lopputulosta.
Siksi paras lopputulos saadaan mitoittamalla laite todellisen rakennuksen eikä pelkän neliömäärän perusteella.
Yksi vai kaksi ilmalämpöpumppua?
Tämä on erityisen tärkeä kysymys suuremmissa ja kaksikerroksisissa omakotitaloissa.
Yksi laadukas ilmalämpöpumppu voi olla täysin riittävä, jos rakennuksen pohjaratkaisu mahdollistaa ilman tehokkaan kierron.
Kahden laitteen ratkaisu kannattaa ottaa harkintaan esimerkiksi silloin, kun:
- talossa on kaksi selvästi erillistä kerrosta
- lämmitettävä alue on suuri
- talon pohjaratkaisu on sokkeloinen
- makuuhuoneet sijaitsevat kaukana sisäyksiköstä
- talossa on kaksi erillistä siipeä tai oleskelualuetta
- samalla halutaan tehokas jäähdytys useampaan osaan rakennusta
Tässäkin sijoittelu ratkaisee enemmän kuin pelkkä laitteiden määrä.
Ilmalämpöpumpun sijoittaminen vaikuttaa suoraan hyötyyn
Huippuluokan lämpöpumpustakaan ei saada parasta hyötyä, jos sisäyksikkö sijoitetaan väärään paikkaan.
Sisäyksiköltä pitäisi olla mahdollisimman avoin puhallussuunta niihin tiloihin, joita halutaan lämmittää.
Hyviä paikkoja ovat usein keskeiset ja avoimet tilat sekä kaksikerroksisessa talossa oikein valittu kohta portaikon läheisyydessä.
Pelkkää lämmön leviämistä ei kuitenkaan kannata tuijottaa.
Sisäyksikköä ei yleensä haluta paikkaan, jossa ilmavirta puhaltaa jatkuvasti suoraan sohvalle, ruokapöytään tai sänkyyn. Jos puhallus häiritsee asumista, laitetta aletaan helposti käyttää liian pienellä teholla – jolloin osa sen mahdollisesta energiansäästöstä menetetään.
Ulkoyksikön sijoittelussa huomioidaan puolestaan muun muassa:
- lumi ja jää
- sulatusvedet
- huollettavuus
- ilmankierto
- ääni
- värinän siirtyminen rakenteisiin
Hyvin suunniteltu asennus näkyy sekä käyttömukavuudessa että laitteen toiminnassa.
Hiljaisuus kannattaa huomioida jo ennen ostamista
Ilmalämpöpumppu on käytännössä osa kodin sisustusta ja äänimaailmaa ympäri vuoden.
Sisäyksikön äänen lisäksi kannattaa tarkistaa ulkoyksikön äänitaso sekä miettiä sen sijainti suhteessa omiin ja naapurin makuuhuoneisiin, terassiin ja oleskelualueisiin.
Pelkkä valmistajan ilmoittama pienin mahdollinen desibelilukema ei kerro koko totuutta. Pienin lukema saavutetaan yleensä laitteen hiljaisella käyttöasetuksella, kun taas kovalla lämmitysteholla myös ilmavirta ja ääni kasvavat.
Siksi laitteen sijoittaminen oikein on jälleen vähintään yhtä tärkeää kuin yksittäinen tekninen lukema.
Kannattaako ilmalämpöpumppu hankkia myös jäähdytykseen?
Kyllä. Monelle omakotitalon omistajalle jäähdytyksestä on tullut jo lähes yhtä tärkeä ominaisuus kuin lämmityksestä.
Ilmalämpöpumppu pystyy laskemaan sisälämpötilaa tehokkaasti helteillä ja samalla poistamaan ilmasta kosteutta.
Jos jäähdytys on merkittävä hankintaperuste, kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti sisäyksikön sijaintiin. Lämmityksen kannalta täydellinen asennuspaikka ei aina ole jäähdytyksen kannalta paras mahdollinen.
Siksi molemmat käyttötarkoitukset kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Halvin ilmalämpöpumppu ei välttämättä ole edullisin
Ilmalämpöpumppua hankittaessa kannattaa vertailla koko järjestelmää eikä vain laitteen ostohintaa.
Laitteen lisäksi merkitystä on:
- asennuksen laadulla
- laitteen energiatehokkuudella
- pakkasteholla
- takuulla
- varaosien saatavuudella
- huollettavuudella
- käyttöiällä
- paikallisella huoltopalvelulla
Muutaman sadan euron säästö hankintahinnassa menettää nopeasti merkityksensä, jos toinen laite toimii seuraavat vuodet energiatehokkaammin tai sen huolto ja varaosat ovat paremmin saatavilla.
Ilmalämpöpumppu vaatii myös huoltoa
Ilmalämpöpumppu ei ole täysin huoltovapaa.
Sisäyksikön suodattimet kannattaa puhdistaa säännöllisesti, jotta ilmavirta säilyy hyvänä. Samalla ulkoyksikön ympäristö on pidettävä vapaana lumesta, lehdistä ja muusta ilmankiertoa haittaavasta materiaalista.
Ajan myötä sisäyksikön lämmönvaihtimeen ja puhaltimeen kertyy likaa, jota tavallinen suodattimien imurointi ei poista.
Säännöllinen ammattihuolto auttaa pitämään laitteen puhtaana, tehokkaana ja toimintavarmana.
Mikä siis on paras ilmalämpöpumppu omakotitaloon?
Paras ilmalämpöpumppu omakotitaloon on laite, joka on mitoitettu juuri kyseisen talon olosuhteisiin ja asennettu paikkaan, josta sen tuottama lämpö pääsee leviämään tehokkaasti.
Hyvässä valinnassa yhdistyvät:
- riittävä lämmitysteho pakkasella
- hyvä vuosihyötysuhde
- taloon sopiva teholuokka
- hiljainen toiminta
- tehokas lämmitys ja jäähdytys
- järkevä sisä- ja ulkoyksikön sijoittelu
- luotettava huolto ja varaosien saatavuus
Yhtä kaikille parasta mallia ei siis ole.
Juuri tästä syystä lämpöpumppua ei kannata valita pelkän verkkokaupan tuotekortin perusteella.
Anna ammattilaisen arvioida sopiva ratkaisu
EnePro suunnittelee, mitoittaa, asentaa ja huoltaa lämpöpumppuratkaisuja omakotitaloihin.
Kohde kannattaa arvioida ennen laitevalintaa, jotta lämpöpumpun teho, malli ja sijoitus voidaan suunnitella rakennuksen todellisten ominaisuuksien mukaan.
Varaa EnePron ilmainen arviokäynti, niin selvitetään kotiisi sopiva lämpöpumppuratkaisu.
Usein kysyttyä ilmalämpöpumpun valinnasta
Mikä on paras ilmalämpöpumppu 100–150 m² omakotitaloon?
Pelkkä pinta-ala ei riitä laitteen valintaan. Tarvittavaan tehoon vaikuttavat muun muassa rakennuksen ikä, eristystaso, pohjaratkaisu, sijainti ja nykyinen lämmitysjärjestelmä. Avoimessa talossa yksi pumppu voi palvella suurta aluetta, kun taas sokkeloisessa tai kaksikerroksisessa talossa kaksi sisäyksikköä voi olla järkevämpi ratkaisu.
Voiko ilmalämpöpumpulla lämmittää koko omakotitalon?
Hyvin avoimessa ja energiatehokkaassa rakennuksessa ilmalämpöpumppu voi tuottaa suuren osan tarvittavasta lämmöstä. Sitä ei kuitenkaan kannata ajatella ainoana lämmitysjärjestelmänä, sillä kovimmilla pakkasilla pumpun lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät.
Kannattaako omakotitaloon asentaa kaksi ilmalämpöpumppua?
Suureen, kaksikerroksiseen tai sokkeloiseen taloon kyllä, jos yhdestä sisäyksiköstä lämpö ei pääse leviämään riittävästi. Kahden pumpun tarve kannattaa ratkaista pohjaratkaisun ja todellisen lämmitystarpeen perusteella.
Kannattaako ilmalämpöpumppu sähkölämmitteiseen taloon?
Usein erittäin hyvin. Ilmalämpöpumppu pystyy korvaamaan osan suoralla sähköllä tuotettavasta lämmöstä, minkä vuoksi sähkölämmitteinen omakotitalo on tyypillisesti hyvä käyttökohde ilmalämpöpumpulle.
Voiko samalla ilmalämpöpumpulla lämmittää ja viilentää?
Kyllä. Nykyaikaisia ilmalämpöpumppuja voidaan käyttää talvella lämmitykseen ja kesällä jäähdytykseen. Jos molemmat ovat tärkeitä käyttötarkoituksia, tämä kannattaa ottaa huomioon erityisesti sisäyksikön sijoittelussa.