Vesi-ilmalämpöpumpun hankintaa selvittäessä vastaan tulee nopeasti kokonainen joukko lyhenteitä ja teknisiä termejä. VILP, IVLP, COP, SCOP, split, monoblock, menovesi ja puskurivaraaja saattavat kuulostaa monimutkaisilta, vaikka niiden taustalla olevat asiat ovat lopulta melko yksinkertaisia.
Termejä kannattaa kuitenkin ymmärtää edes perustasolla. Niiden avulla pystyy vertailemaan eri lämpöpumppuja ja tarjouksia huomattavasti paremmin sekä ymmärtämään, miksi tietty järjestelmä sopii yhteen taloon paremmin kuin toiseen.
Tässä sanastossa käymme läpi vesi-ilmalämpöpumpun tärkeimmät termit ilman tarpeetonta insinöörikieltä.
Vesi-ilmalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu, VILP vai IVLP?
Aloitetaan kaikkein tärkeimmästä: näillä nimityksillä tarkoitetaan käytännössä samaa lämpöpumpputyyppiä.
Laite ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Lämpö voidaan johtaa esimerkiksi vesikiertoiseen lattialämmitykseen tai pattereihin, ja järjestelmällä voidaan valmistaa myös lämmintä käyttövettä.
Käytössä voi tulla vastaan esimerkiksi seuraavia nimityksiä:
- vesi-ilmalämpöpumppu
- ilma-vesilämpöpumppu
- ilmavesilämpöpumppu
- VILP
- IVLP
- ulkoilma-vesilämpöpumppu
Teknisesti ilma-vesilämpöpumppu kuvaa toimintaperiaatetta hyvin: energia otetaan ilmasta ja siirretään veteen. Arkikielessä VILP ja vesi-ilmalämpöpumppu ovat kuitenkin erittäin yleisiä nimityksiä.
Kyseessä ei siis ole monta erilaista lämpöpumppua vaan käytännössä monta nimeä samalle järjestelmätyypille.
Miten vesi-ilmalämpöpumppu eroaa tavallisesta ilmalämpöpumpusta?
Ilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu hyödyntävät molemmat ulkoilman lämpöenergiaa, mutta lämpö siirretään rakennukseen eri tavalla.
Ilmalämpöpumppu eli ILP lämmittää suoraan sisäilmaa sisäyksikön avulla. Lämmin ilma puhalletaan huonetilaan.
Ilma-vesilämpöpumppu eli VILP puolestaan lämmittää vettä, joka kiertää rakennuksen lattialämmityksessä tai pattereissa. Samalla järjestelmällä voidaan yleensä valmistaa myös lämmin käyttövesi.
VILP voi tämän vuoksi toimia rakennuksen varsinaisena päälämmitysjärjestelmänä, kun taas tavallista ilmalämpöpumppua käytetään yleensä muun lämmitysjärjestelmän rinnalla.
COP – lämpöpumpun hetkellinen hyötysuhde
COP tulee sanoista Coefficient of Performance eli lämpökerroin.
Se kertoo, kuinka paljon lämpöenergiaa lämpöpumppu tuottaa suhteessa käyttämäänsä sähköenergiaan tietyssä mittausolosuhteessa.
Jos lämpöpumpun COP on esimerkiksi 4, se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että laite tuottaa neljä kilowattituntia lämpöenergiaa kuluttaessaan yhden kilowattitunnin sähköä.
COP-arvossa on kuitenkin yksi tärkeä rajoitus: se kertoo hyötysuhteen vain tietyssä olosuhteessa.
Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde muuttuu jatkuvasti esimerkiksi ulkolämpötilan ja tarvittavan lämmitysveden lämpötilan mukaan. Siksi yksittäisen COP-luvun perusteella ei kannata ratkaista, mikä lämpöpumppu on paras.
SCOP – hyötysuhde koko lämmityskaudella
SCOP tarkoittaa kausittaista lämpökerrointa. Se kuvaa lämpöpumpun laskennallista hyötysuhdetta koko lämmityskauden aikana.
SCOP antaa tämän vuoksi paremman lähtökohdan eri lämpöpumppujen energiatehokkuuden vertailuun kuin yksittäinen COP-arvo.
Jos kahden lämpöpumpun välillä on merkittävä ero SCOP-arvossa, energiatehokkaampi laite pystyy standardoiduissa olosuhteissa tuottamaan saman määrän lämpöä pienemmällä sähkömäärällä.
SCOP ei kuitenkaan ole lupaus siitä, millainen hyötysuhde juuri omassa talossa toteutuu.
Todelliseen kulutukseen vaikuttavat muun muassa:
- talon sijainti ja ulkolämpötilat
- lämmitysveden lämpötila
- rakennuksen energiantarve
- lämpöpumpun mitoitus
- lämpimän käyttöveden kulutus
- järjestelmän säädöt
Antoteho – paljonko lämpöpumppu todella tuottaa lämpöä?
Antoteho kertoo, kuinka paljon lämmitystehoa lämpöpumppu pystyy tuottamaan tietyssä tilanteessa. Se ilmoitetaan yleensä kilowatteina eli kW.
Jos lämpöpumpun antoteho on esimerkiksi 8 kW, laite pystyy kyseisessä mittausolosuhteessa tuottamaan kahdeksan kilowatin lämmitystehon.
Ilma-vesilämpöpumpuissa on tärkeää huomata, ettei antoteho pysy samana kaikissa ulkolämpötiloissa.
Kun pakkanen kiristyy, ulkoilmasta on vaikeampi ottaa lämpöenergiaa. Samalla lämpöpumpun antoteho yleensä laskee juuri silloin, kun rakennuksen lämmitystarve kasvaa.
Siksi lämpöpumpun nimessä lukeva esimerkiksi 8 tai 12 kW ei yksin kerro, miten hyvin kyseinen laite pystyy lämmittämään taloa kovalla pakkasella.
Nimellisteho ei ole sama asia kuin pakkasteho
Nimellisteho on valmistajan ilmoittama laitteen teho tietyissä standardoiduissa mittausolosuhteissa.
Ilma-vesilämpöpumpun kannalta kiinnostavampaa on usein se, kuinka paljon laite pystyy tuottamaan lämpöä esimerkiksi -15, -20 tai -25 asteen ulkolämpötilassa.
Kahdella nimellisteholtaan saman kokoisella lämpöpumpulla voi olla huomattavasti erilainen antoteho kovalla pakkasella.
Suomen olosuhteissa lämpöpumppua ei siksi kannata vertailla vain tuotenimessä ilmoitetun kilowattimäärän perusteella.
Invertteri – lämpöpumppu säätää tehoaan tarpeen mukaan
Invertteriohjattu lämpöpumppu pystyy muuttamaan kompressorin tehoa rakennuksen lämmitystarpeen mukaan.
Kun ulkona on lauhaa ja talo tarvitsee vähän lämpöä, kompressori voi käydä pienellä teholla. Pakkasen kiristyessä lämpöpumppu nostaa tehoaan.
Tämä vähentää tarpeetonta käynnistymistä ja sammumista sekä mahdollistaa tehokkaan toiminnan erilaisissa kuormitustilanteissa.
Nykyisissä ilma-vesilämpöpumpuissa invertteritekniikka on hyvin yleinen.
Split – kylmäaine kiertää ulko- ja sisäyksikön välillä
Ilma-vesilämpöpumput voidaan jakaa rakenteeltaan esimerkiksi split- ja monoblock-järjestelmiin.
Split-järjestelmässä lämpöpumpun ulko- ja sisäyksikön välillä kulkee kylmäaine.
Ulkoyksikkö ottaa energiaa ulkoilmasta ja kylmäaine kuljettaa energian rakennuksen sisällä sijaitsevalle laitteistolle, jossa lämpö siirretään vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Koska split-järjestelmän asennukseen liittyy kylmäainepiirin rakentamista, työ kuuluu asianmukaiset kylmäaineluvat omaavalle ammattilaiselle.
Monoblock – kylmäainetekniikka on ulkoyksikössä
Monoblock-lämpöpumpussa kylmäainepiiri sijaitsee kokonaisuudessaan ulkoyksikön sisällä.
Rakennuksen ja ulkoyksikön välillä kulkee tällöin yleensä lämmitysjärjestelmän vesi tai muu lämmönsiirtoneste eikä kylmäaine.
Tämä tekee järjestelmän rakenteesta erilaisen kuin split-ratkaisussa.
Monoblockissa ulkona kulkevien vesiputkien jäätymissuojaus pitää huomioida huolellisesti suunnittelussa ja asennuksessa, koska osa vesikierrosta sijaitsee rakennuksen ulkopuolella.
Kompressori – lämpöpumpun sydän
Kompressoria kutsutaan usein lämpöpumpun sydämeksi.
Lämpöpumpun kylmäaine höyrystyy matalassa lämpötilassa kerätessään energiaa ulkoilmasta. Kompressori puristaa kylmäainehöyryn korkeampaan paineeseen, jolloin myös sen lämpötila nousee.
Tämän jälkeen energia voidaan siirtää rakennuksen lämmitysveteen.
Kompressori kuluttaa suurimman osan lämpöpumpun käyttämästä sähköstä, joten sen toimintatavalla ja hyötysuhteella on suuri merkitys koko järjestelmän energiankulutukseen.
Kylmäaine – lämpöenergian kuljettaja
Kylmäaine on lämpöpumpun suljetussa kylmäainepiirissä kiertävä aine, joka pystyy vaihtamaan olomuotoaan matalissa lämpötiloissa.
Sen tehtävänä on siirtää lämpöenergiaa lämpöpumpun eri osien välillä.
Kylmäaine:
- ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta
- höyrystyy
- puristetaan kompressorissa korkeampaan paineeseen
- luovuttaa lämpönsä rakennuksen lämmitysjärjestelmään
- palaa takaisin kierron alkuun
Kylmäainepiiri on suljettu järjestelmä eikä kylmäainetta normaalissa käytössä kulu.
Höyrystin ja lauhdutin – lämpö siirtyy paikasta toiseen
Lämpöpumpussa on kaksi keskeistä lämmönvaihdinta: höyrystin ja lauhdutin.
Höyrystimessä kylmäaine kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta ja muuttuu nesteestä kaasuksi.
Lauhduttimessa prosessi tapahtuu toiseen suuntaan. Kuuma kylmäaine luovuttaa lämpöenergiaansa rakennuksen lämmitysveteen ja muuttuu takaisin nesteeksi.
Käyttäjän ei normaalisti tarvitse tehdä näille komponenteille mitään, mutta termit tulevat usein vastaan lämpöpumpun toimintaa ja huoltoa käsittelevissä materiaaleissa.
Menovesi – lämmitysjärjestelmään lähtevä vesi
Menovesi tarkoittaa lämpöpumpulta tai muulta lämmönlähteeltä rakennuksen lämmitysjärjestelmään lähtevää vettä.
Menoveden lämpötila on yksi tärkeimmistä ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttavista asioista.
Mitä kuumempaa vettä lämpöpumpun pitää tuottaa, sitä enemmän työtä kompressorin pitää tehdä ja sitä heikommaksi hyötysuhde yleensä muuttuu.
Tämän vuoksi ilma-vesilämpöpumppu toimii erittäin hyvin vesikiertoisen lattialämmityksen yhteydessä. Lattialämmitys pystyy lämmittämään rakennusta huomattavasti matalammalla menoveden lämpötilalla kuin monet vanhat patterijärjestelmät.
Paluuvesi – lämmitysjärjestelmästä takaisin tuleva vesi
Paluuvesi on vettä, joka palaa pattereista tai lattialämmityksestä takaisin lämpöpumpulle.
Vesi on luovuttanut osan sisältämästään lämpöenergiasta rakennukseen, joten sen lämpötila on menovettä matalampi.
Lämpöpumppu lämmittää veden uudelleen, minkä jälkeen se lähtee takaisin lämmitysverkostoon.
Delta T – meno- ja paluuveden lämpötilaero
Delta T eli ΔT tarkoittaa tässä yhteydessä menoveden ja paluuveden välistä lämpötilaeroa.
Jos lämmitysverkkoon menee esimerkiksi 35-asteista vettä ja lämpöpumpulle palaa 30-asteista vettä, lämpötilaero on viisi astetta.
Lämpötilaeron avulla voidaan arvioida muun muassa lämmitysverkoston virtaamaa ja toimintaa.
Delta T ei ole arvo, jota käyttäjän kannattaa lähteä omin päin säätämään. Oikea tavoite riippuu lämpöpumpusta ja lämmitysjärjestelmästä.
Lämmityskäyrä – kuinka kuumaa vettä talo tarvitsee?
Lämmityskäyrä määrittää, kuinka lämmintä vettä lämmitysjärjestelmään tuotetaan eri ulkolämpötiloissa.
Kun ulkona on lauhaa, talon lämmittämiseen riittää matalampi menoveden lämpötila. Pakkasen kiristyessä lämmitysveden lämpötilaa nostetaan.
Hyvin säädetty lämmityskäyrä pitää sisälämpötilan tasaisena ilman, että lämpöpumppu tekee tarpeettoman kuumaa vettä.
Liian korkealle säädetty lämmityskäyrä voi lisätä sähkönkulutusta ja heikentää lämpöpumpun hyötysuhdetta.
Puskurivaraaja – tasaa lämmitysjärjestelmän toimintaa
Puskurivaraaja on lämmitysjärjestelmässä oleva vesisäiliö, jota käytetään tasaamaan lämpöpumpun ja lämmitysverkoston toimintaa.
Sen tehtävä voi olla esimerkiksi lisätä järjestelmän vesitilavuutta, tasata virtaamia ja vähentää lämpöpumpun tarpeettomia lyhyitä käyntijaksoja.
Puskurivaraajaa ei tarvita samalla tavalla jokaiseen järjestelmään. Sen tarve ja koko ratkaistaan lämpöpumpun sekä rakennuksen lämmitysjärjestelmän perusteella.
Käyttövesivaraaja – suihkujen ja hanojen lämmin vesi
Käyttövesivaraajaan varastoidaan hanoissa ja suihkuissa käytettävää lämmintä käyttövettä.
Tämä pitää erottaa rakennuksen lämmitysverkossa kiertävästä vedestä.
Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa yleensä sekä rakennuksen tarvitsemaa lämmitystä että lämmintä käyttövettä. Lämpöpumpun ohjaus vaihtaa tarpeen mukaan tilojen lämmittämisen ja käyttöveden valmistamisen välillä.
Varaajan koko kannattaa mitoittaa talouden käyttöveden tarpeen mukaan. Suuressa perheessä tai esimerkiksi suuren kylpyammeen yhteydessä lämpimän veden kulutus voi olla huomattavasti tavallista suurempi.
Hydrobox ja sisäyksikkö – mitä niiden sisällä on?
Hydrobox on nimitys sisäyksikölle, jossa lämpöpumpun tuottama energia yhdistetään rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Sen sisällä voi olla esimerkiksi lämmönvaihdin, kiertovesipumppu, sähkövastuksia, venttiilejä ja järjestelmän ohjaukseen liittyviä komponentteja.
Joissakin järjestelmissä käyttövesivaraaja on erillinen. Toisissa sisäyksikkö ja käyttövesivaraaja on rakennettu yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tällaisesta integroidusta ratkaisusta voidaan käyttää valmistajasta riippuen esimerkiksi nimitystä all-in-one-sisäyksikkö.
Sähkövastus – lämpöpumpun varalämmitys
Ilma-vesilämpöpumpun yhteydessä puhutaan usein sähkövastuksesta tai lisälämmöstä.
Sähkövastus lämmittää vettä suoralla sähköllä. Sitä voidaan tarvita esimerkiksi:
- kovimmilla pakkasilla
- suurten käyttövesikulutusten yhteydessä
- lämpöpumpun häiriötilanteessa
- kun kompressorin tuottama teho ei yksin riitä rakennuksen tarpeeseen
Sähkövastuksen käyttäminen ei siis automaattisesti tarkoita, että järjestelmässä olisi jotain vialla.
Jos vastuksia tarvitaan kuitenkin suuren osan lämmityskaudesta, kannattaa tarkistaa lämpöpumpun mitoitus, asetukset ja järjestelmän toiminta.
Bivalenssipiste – milloin lisälämmitystä tarvitaan?
Bivalenssipisteellä tarkoitetaan ulkolämpötilaa, jossa lämpöpumpun tuottama lämmitysteho ei enää yksin riitä kattamaan rakennuksen lämmitystehontarvetta.
Tämän lämpötilan alapuolella järjestelmä ottaa lämpöpumpun rinnalle lisälämmönlähteen.
Lisälämpö voi tulla esimerkiksi:
- sähkövastuksista
- öljykattilasta
- sähkökattilasta
- muusta järjestelmään liitetystä lämmönlähteestä
Bivalenssipisteeseen vaikuttavat sekä talon lämmitystehontarve että lämpöpumpun antoteho eri ulkolämpötiloissa.
Sulatusjakso – miksi lämpöpumppu välillä sulattaa itseään?
Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö kerää lämpöä ulkoilmasta. Kylmissä ja kosteissa olosuhteissa ulkoyksikön lämmönvaihtimeen muodostuu huurretta ja jäätä.
Lämpöpumppu poistaa tämän jään automaattisella sulatusjaksolla.
Sulatuksen aikana lämpöpumpun toiminta muuttuu hetkellisesti niin, että ulkoyksikön kenno saadaan lämmitettyä ja jää sulamaan.
Sulatus on täysin normaali osa ilma-vesilämpöpumpun talvikäyttöä.
Jatkuva tai poikkeuksellisen tiheä sulattaminen voi kuitenkin olla merkki siitä, että laitteen toimintaa tai asetuksia kannattaa tarkastella tarkemmin.
Sulatusvesi – ulkoyksiköstä voi tulla paljon vettä
Kun ulkoyksikköön muodostunut jää sulatetaan, syntyy sulatusvettä.
Talven aikana vettä voi syntyä huomattavia määriä, joten sen hallittu poistaminen pitää ottaa huomioon jo asennuksessa.
Vettä ei kannata antaa jäätyä hallitsemattomasti ulkoyksikön alle, kulkuväylälle tai rakennuksen perustuksia vasten.
Hyvässä asennuksessa sulatusvedelle suunnitellaan turvallinen reitti pois ulkoyksiköltä.
Kiertovesipumppu – pitää veden liikkeessä
Kiertovesipumpun tehtävänä on kierrättää vettä rakennuksen lämmitysjärjestelmässä.
Ilman riittävää virtausta lämpö ei siirry lämpöpumpulta tehokkaasti lattialämmitykseen tai pattereihin.
Nykyaikaiset kiertovesipumput pystyvät säätämään toimintaansa järjestelmän tarpeen mukaan.
Paisunta-astia – ottaa vastaan veden tilavuuden muutokset
Veden tilavuus muuttuu lämpötilan mukana. Kun lämmitysvesi lämpenee, sen tilavuus kasvaa.
Paisunta-astia ottaa vastaan tämän muutoksen ja auttaa pitämään lämmitysverkoston paineen hallinnassa.
Jos paisunta-astiassa on vikaa tai sen esipaine ei ole oikea, lämmitysjärjestelmän paine voi vaihdella tavallista enemmän.
Lianerotin ja magneettisuodatin – suojaa järjestelmää epäpuhtauksilta
Varsinkin vanhan patteriverkoston vedessä voi olla epäpuhtauksia, sakkaa ja metallipitoisia partikkeleita.
Lianerottimen tai magneettisuodattimen tehtävänä on kerätä näitä epäpuhtauksia pois lämmitysvedestä ennen kuin ne pääsevät aiheuttamaan ongelmia lämpöpumpussa, pumpuissa tai venttiileissä.
Tämä on erityisen tärkeää saneerauskohteessa, jossa uusi lämpöpumppu liitetään vuosikymmeniä vanhaan lämmitysverkostoon.
Korkean lämpötilan lämpöpumppu – mitä sillä tarkoitetaan?
Korkean lämpötilan ilma-vesilämpöpumpulla tarkoitetaan laitetta, joka pystyy tuottamaan tavallista korkeampaa lämmitysveden lämpötilaa kompressorilla.
Ominaisuudesta voi olla hyötyä erityisesti vanhoissa patterilämmitteisissä taloissa, joissa lämmitysverkosto tarvitsee pakkasella korkeampaa menoveden lämpötilaa.
Korkea maksimilämpötila ei silti yksin tee lämpöpumpusta parempaa.
Oleellisempaa on selvittää, kuinka kuumaa vettä juuri kyseinen rakennus tarvitsee ja millaisella hyötysuhteella lämpöpumppu pystyy sen tuottamaan.
Mitä termejä kannattaa katsoa lämpöpumppua vertaillessa?
Kaikkia teknisiä yksityiskohtia ei tarvitse hallita ennen ilma-vesilämpöpumpun hankintaa.
Jos eri vaihtoehtoja vertailee itse, kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin asioihin:
- SCOP: millainen laitteen kausittainen energiatehokkuus on?
- Antoteho pakkasella: paljonko lämpöä laite tuottaa silloin, kun talo tarvitsee sitä eniten?
- Menoveden lämpötila: pystyykö laite tuottamaan talon lämmönjaon tarvitseman lämpötilan tehokkaasti?
- Split vai monoblock: millä tavalla järjestelmä on rakennettu?
- Sähkövastuksen käyttö: kuinka paljon arvioidusta energiantarpeesta joudutaan kattamaan suoralla sähköllä?
- Mitoitus: vastaavatko lämpöpumpun teho ja ominaisuudet juuri kyseisen rakennuksen energiantarvetta?
Yksittäinen hyvä tekninen arvo ei vielä takaa hyvää lopputulosta. Lämpöpumpun pitää sopia rakennukseen kokonaisuutena.
Hyvä VILP valitaan talon eikä tuote-esitteen perusteella
Ilma-vesilämpöpumppujen teknisiä tietoja vertaillessa numeroihin on helppo uppoutua. Käytännössä ratkaisevaa on kuitenkin se, miten järjestelmä toimii juuri siinä rakennuksessa, johon se asennetaan.
Sama lämpöpumppu voi toimia yhdessä talossa erinomaisesti ja toisessa selvästi heikommin, jos esimerkiksi rakennuksen lämmitystehontarve, patteriverkoston lämpötilat tai lämpöpumpun mitoitus ovat erilaiset.
EnePro kartoittaa kohteen ennen lämpöpumppuratkaisun valintaa. Kartoituksessa voidaan selvittää rakennuksen ominaisuudet, lämmitysjärjestelmä, energiantarve ja järjestelmälle sopiva mitoitus.
Varaa EnePron ilmainen arviokäynti, niin selvitetään kotiisi sopiva ilma-vesilämpöpumppuratkaisu.
Usein kysyttyä vesi-ilmalämpöpumpun termeistä
Onko VILP sama kuin ilma-vesilämpöpumppu?
Kyllä. VILP on yleisesti käytetty lyhenne vesi-ilma- tai ilma-vesilämpöpumpusta. Myös lyhenne IVLP tulee vastaan. Kaikilla näillä viitataan lämpöpumppuun, joka ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Mitä COP tarkoittaa lämpöpumpussa?
COP kertoo lämpöpumpun hyötysuhteen tietyssä toimintatilanteessa. Esimerkiksi COP 4 tarkoittaa yksinkertaistettuna, että yhdellä kilowattitunnilla sähköä tuotetaan kyseisessä olosuhteessa neljä kilowattituntia lämpöenergiaa.
Mitä eroa COP- ja SCOP-arvoilla on?
COP kuvaa lämpöpumpun hyötysuhdetta tietyssä mittausolosuhteessa. SCOP puolestaan kuvaa laskennallista hyötysuhdetta koko lämmityskauden aikana, minkä vuoksi se soveltuu paremmin laitteiden yleiseen energiatehokkuuden vertailuun.
Mitä menovesi tarkoittaa?
Menovesi on lämpöpumpulta rakennuksen lattialämmitykseen tai patteriverkostoon lähtevää lämmintä vettä. Mitä korkeampaa menoveden lämpötilaa talo tarvitsee, sitä haastavampi toimintatilanne se yleensä on lämpöpumpulle.
Mitä tarkoittaa split-ilma-vesilämpöpumppu?
Split-järjestelmässä kylmäaine kiertää lämpöpumpun ulko- ja sisäyksikön välillä. Lämmitysvesi pysyy tällöin rakennuksen sisäpuolella ja lämpö siirretään siihen sisäyksikössä.
Mitä tarkoittaa monoblock-ilma-vesilämpöpumppu?
Monoblock-järjestelmässä kylmäainepiiri sijaitsee kokonaan ulkoyksikössä. Ulkoyksikön ja talon välillä kulkee yleensä lämmitysvesi tai muu lämmönsiirtoneste.
Miksi VILP tarvitsee sähkövastuksen?
Ilma-vesilämpöpumpun antoteho heikkenee yleensä pakkasen kiristyessä. Sähkövastuksia voidaan käyttää lisälämmityksenä silloin, kun kompressorin tuottama lämpö ei yksin riitä rakennuksen tai lämpimän käyttöveden tarpeeseen.
Miksi VILP sulattaa itseään talvella?
Ulkoyksikön lämmönvaihtimeen muodostuu kylmässä ja kosteassa säässä huurretta ja jäätä. Lämpöpumppu sulattaa sen automaattisesti, jotta ilmavirta ja lämmönsiirto säilyvät tehokkaina.