Teollisuushallin lämmityksessä energiankulutus voi muodostaa merkittävän osan kiinteistön käyttökustannuksista. Suuri pinta-ala, korkeat tilat, suuret ulko-ovet ja vaihtelevat käyttöajat tekevät hallin lämmityksestä aivan omanlaisensa kokonaisuuden.
Lämpöpumppu voi olla erittäin tehokas ratkaisu teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja korjaamohallin lämmitykseen. Oikean lämpöpumpputyypin valinta ei kuitenkaan onnistu pelkän neliömäärän perusteella.
Teollisuushallissa pitää tarkastella koko rakennusta: kuinka paljon lämpöä tarvitaan, millä lämpötilalla sitä tarvitaan, miten lämpö jaetaan tiloihin ja löytyykö kiinteistöstä tai tuotannosta energiaa, jota voitaisiin hyödyntää uudelleen.
Sopiiko lämpöpumppu teollisuushallin lämmitykseen?
Usein kyllä. Lämpöpumppuja voidaan käyttää niin uusissa kuin vanhoissakin teollisuushalleissa ja sekä päälämmitysjärjestelmänä että nykyisen järjestelmän rinnalla.
Lämpöpumppu voi olla erityisen kiinnostava vaihtoehto, jos hallia lämmitetään tällä hetkellä esimerkiksi:
- suoralla sähköllä
- öljyllä
- maakaasulla
- nestekaasulla
- sähkökattilalla
- vanhalla lämpöpumppujärjestelmällä
Myös kaukolämpökohteessa lämpöpumppu voi tietyissä tapauksissa olla perusteltu esimerkiksi jäähdytyksen hukkalämmön hyödyntämisessä tai osana hybridijärjestelmää.
Ratkaisun kannattavuus riippuu kuitenkin aina nykyisen lämmityksen kustannuksista, rakennuksen energiantarpeesta ja siitä, millä hyötysuhteella lämpöpumppu pystyy kyseisessä hallissa toimimaan.
Mikä lämpöpumppu sopii teollisuushalliin?
Teollisuushalliin ei ole yhtä oikeaa lämpöpumppuratkaisua.
Yleisimmät vaihtoehdot ovat:
- ilmalämpöpumppu
- ilma-vesilämpöpumppu
- maalämpöpumppu
- hukkalämpöä hyödyntävä lämpöpumppujärjestelmä
- hybridijärjestelmä, jossa lämpöpumppu toimii toisen lämmönlähteen rinnalla
Paras vaihtoehto määräytyy hallin ominaisuuksien perusteella.
Jos hallissa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa, ilma-ilmalämpöpumput voivat olla yksinkertainen ratkaisu. Jos rakennuksessa on valmiiksi vesikiertoinen lattialämmitys, patterit tai vesikiertoiset puhallinkonvektorit, ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö voi olla kiinnostavampi vaihtoehto.
Ilmalämpöpumppu teollisuushalliin
Ilmalämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen suoraan hallin sisäilmaan.
Ratkaisun etuna on suhteellisen yksinkertainen toteutus. Vesikiertoista lämmitysjärjestelmää ei tarvita, joten ilmalämpöpumppuja voidaan asentaa myös halliin, jossa nykyinen lämmitys perustuu esimerkiksi sähköpattereihin tai muihin paikallisiin lämmittimiin.
Ilmalämpöpumppu sopii erityisesti:
- pieniin ja keskisuuriin halleihin
- suoralla sähköllä lämmitettäviin halleihin
- tiloihin, joissa tarvitaan myös jäähdytystä
- nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle
- kohteisiin, joissa vesikiertoisen lämmityksen rakentaminen ei ole järkevää
Suuressa hallissa tarvitaan yleensä useita sisäyksiköitä tai kiinteistökokoluokan järjestelmä, jotta lämpö saadaan jaettua tasaisesti koko rakennukseen.
Pelkkä suuren laitteen asentaminen hallin toiseen päätyyn ei välttämättä ratkaise lämmitystä, jos lämmin ilma ei pääse leviämään työ- ja varastoalueille.
Ilma-vesilämpöpumppu teollisuushalliin
Ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen hallin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Ratkaisu sopii hyvin halliin, jossa on esimerkiksi:
- vesikiertoinen lattialämmitys
- vesikiertoiset patterit
- vesikiertoiset ilmalämmittimet
- puhallinkonvektorit
- muu matalalämpöinen vesikiertoinen lämmönjako
Ilma-vesilämpöpumpun etuna on, ettei energiakaivojen poraamista tarvita. Tämä voi pienentää alkuinvestointia maalämpöön verrattuna ja helpottaa järjestelmän toteuttamista esimerkiksi tiiviisti rakennetulla tontilla.
Samalla pitää huomioida Suomen talviolosuhteet.
Kun ulkolämpötila laskee, ilma-vesilämpöpumpun käytettävissä oleva antoteho ja hyötysuhde yleensä heikkenevät samaan aikaan, kun hallin lämmitystehontarve kasvaa.
Siksi teollisuushallin järjestelmässä pitää suunnitella myös se, kuinka kovimpien pakkaspäivien huipputeho tuotetaan.
Maalämpö teollisuushalliin
Maalämpö on kiinnostava vaihtoehto etenkin suureen ja paljon lämmitysenergiaa käyttävään halliin.
Maalämpöpumppu kerää energiaa tavallisesti yhdestä tai useammasta energiakaivosta. Koska lämmönlähteen lämpötila pysyy ulkoilmaa tasaisempana, maalämpöpumpun toiminta ei ole samalla tavalla riippuvainen pakkasen kiristymisestä kuin ulkoilmasta energiaa ottavan lämpöpumpun.
Maalämpö sopii erityisen hyvin kohteisiin, joissa:
- lämmitysenergian vuosikulutus on suuri
- hallissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä
- kiinteistöä käytetään ympäri vuoden
- tontille voidaan rakentaa tarvittava energiakaivokenttä
- tavoitteena on pitkäaikainen päälämmitysratkaisu
Suuren teollisuushallin maalämpöjärjestelmä voi vaatia useita energiakaivoja ja yhden suuren lämpöpumpun sijasta useamman rinnakkain toimivan lämpöpumpun.
Siksi maalämpöjärjestelmän suunnittelussa sekä lämpöpumppulaitteisto että energiakaivokenttä pitää mitoittaa kokonaisuutena.
Teollisuushallin lämpöpumppu mitoitetaan tilavuuden ja energiantarpeen perusteella
Teollisuushallin lämpöpumppua ei pidä mitoittaa pelkän neliömäärän perusteella.
500 m² halli, jonka sisäkorkeus on neljä metriä, on lämmityksen kannalta aivan erilainen rakennus kuin 500 m² halli, jonka korkeus on kymmenen metriä.
Suunnittelussa pitää huomioida muun muassa:
- hallin pinta-ala
- hallin tilavuus
- sisäkorkeus
- rakennuksen ikä ja eristystaso
- ovien ja ikkunoiden määrä
- suurten nosto- ja lastausovien käyttö
- tavoiteltu sisälämpötila
- rakennuksen ilmanvaihto
- nykyinen lämmönjakojärjestelmä
- tuotannon synnyttämä lämpö
- lämpimän käyttöveden tarve
- rakennuksen käyttöajat
Paras lähtötieto on yleensä rakennuksen toteutunut energiankulutus yhdistettynä laskennalliseen lämmitystehontarpeeseen.
Teho ja energia eivät tarkoita samaa asiaa
Teollisuushallin lämpöpumppua suunniteltaessa pitää erottaa kaksi asiaa: energiantarve ja tehontarve.
Energiantarve kertoo, kuinka paljon lämpöenergiaa rakennus tarvitsee esimerkiksi vuoden aikana. Tehontarve puolestaan kertoo, kuinka paljon lämpöä tarvitaan tietyllä hetkellä, esimerkiksi vuoden kylmimpänä pakkaspäivänä.
Lämpöpumppu voi tuottaa suuren osan hallin vuosittaisesta lämmitysenergiasta, vaikka sen teho ei yksin riittäisi kaikkein kylmimpien tuntien lämmitykseen.
Tällöin huipputehoa voidaan täydentää esimerkiksi:
- sähkökattilalla tai sähkövastuksilla
- olemassa olevalla öljy- tai kaasukattilalla
- kaukolämmöllä
- toisella lämpöpumpulla
- muulla käytettävissä olevalla lämmönlähteellä
Tällaista ratkaisua kutsutaan hybridijärjestelmäksi.
Hybridilämmitys voi olla teollisuushallissa järkevä ratkaisu
Vanhaa lämmitysjärjestelmää ei aina tarvitse purkaa kokonaan lämpöpumpun asentamisen yhteydessä.
Esimerkiksi toimiva öljy- tai kaasukattila voidaan joissakin kohteissa jättää lämpöpumpun rinnalle tuottamaan vain kaikkein kylmimpien päivien tarvitsemaa lisätehoa.
Tällöin lämpöpumppu voi hoitaa suurimman osan vuoden lämmitysenergiasta ja vanha järjestelmä käynnistyy vain silloin, kun sitä todella tarvitaan.
Hybridijärjestelmä voi olla järkevä etenkin silloin, kun nykyisen lämmönlähteen kapasiteetti on käyttökelpoinen mutta sen käyttäminen koko lämmityskauden ajan tulee kalliiksi.
Järjestelmän ohjauksen pitää kuitenkin olla suunniteltu niin, että käytössä on kulloinkin teknisesti ja taloudellisesti järkevin lämmönlähde.
Hallin sisälämpötila vaikuttaa voimakkaasti energiankulutukseen
Teollisuushallia ei aina tarvitse lämmittää samaan lämpötilaan kuin toimistoa.
Sopiva sisälämpötila riippuu tilan käyttötarkoituksesta, työskentelystä, varastoitavista tuotteista ja tuotantoprosessista.
Esimerkiksi varastotilan lämpötilavaatimus voi olla huomattavasti matalampi kuin työpisteen tai toimisto-osan.
Jos koko suuri halli pidetään tarpeettomasti samalla korkealla lämpötilalla, energiankulutus kasvaa.
Tilojen käyttötarkoitukset kannattaa tämän vuoksi huomioida jo lämmityksen suunnittelussa.
Korkeassa hallissa lämpö pitää saada alas työskentelyalueelle
Korkean teollisuushallin yksi erityispiirre on lämpötilan kerrostuminen.
Lämmin ilma nousee ylöspäin, jolloin hallin katon rajassa voi olla huomattavasti lämpimämpää kuin lattiatason työskentelyalueella.
Tällöin lämmitysjärjestelmä voi käyttää energiaa suuren ilmamassan lämmittämiseen ilman, että työntekijöiden oleskelualueella saavutetaan haluttua lämpötilaa.
Lämmön jakautumista voidaan parantaa kohteesta riippuen esimerkiksi:
- oikein sijoitetuilla puhallinyksiköillä
- ilman kiertoa tehostavilla kattopuhaltimilla
- vesikiertoisilla ilmalämmittimillä
- lämmitysjärjestelmän vyöhykeohjauksella
Lämpöpumpun tehokkuutta ei siis ratkaise pelkästään lämmön tuottaminen. Lämpö pitää myös saada oikeaan paikkaan.
Suuret halliovet kasvattavat hetkellistä lämmitystarvetta
Teollisuushallissa suuret nosto- ja lastausovet voivat olla merkittävä osa rakennuksen lämpöhäviötä.
Kun suuri ovi avataan pakkasella, lämmintä sisäilmaa poistuu nopeasti ja kylmää ulkoilmaa virtaa halliin.
Vaikutus korostuu kohteissa, joissa ovet avautuvat kymmeniä tai satoja kertoja työpäivän aikana.
Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa kannattaa siksi huomioida ovien käyttö ja tarvittaessa selvittää myös keinoja vähentää niiden aiheuttamaa lämpöhäviötä.
Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi:
- nopeasti avautuvat ovet
- tuulikaapit
- oviverhot tai ilmaverhot
- lastaustilojen erottaminen muusta hallista
- lämmityksen vyöhykeohjaus
Lämmönjako ratkaisee lämpöpumpun hyötysuhteen
Erityisesti ilma-vesi- ja maalämpöpumpussa rakennuksen lämmönjako vaikuttaa voimakkaasti järjestelmän hyötysuhteeseen.
Lämpöpumppu toimii lähtökohtaisesti sitä tehokkaammin, mitä matalampaa lämmitysveden lämpötilaa se joutuu tuottamaan.
Tämän vuoksi esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys on lämpöpumpulle erittäin hyvä lämmönjakotapa.
Teollisuushallissa hyvä ratkaisu voivat olla myös suuret vesikiertoiset ilmalämmittimet tai muut lämmönluovuttimet, jotka pystyvät tuottamaan tarvittavan tehon suhteellisen matalalla veden lämpötilalla.
Jos vanha lämmitysjärjestelmä tarvitsee kovalla pakkasella erittäin kuumaa vettä, asia pitää huomioida lämpöpumpun suunnittelussa.
Joissakin tapauksissa lämmönjakoon tehtävä parannus voi olla yhtä tärkeä investointi kuin itse lämpöpumpun vaihtaminen.
Tuotannon hukkalämpö kannattaa selvittää ennen ulkoisen energian ostamista
Teollisuushallissa voi syntyä merkittäviä määriä lämpöä, joka poistetaan tällä hetkellä rakennuksesta käyttämättömänä.
Hukkalämpöä voi syntyä esimerkiksi:
- paineilmakompressoreista
- kylmä- ja jäähdytysjärjestelmistä
- tuotantokoneista
- uuneista ja kuivausprosesseista
- prosessivesistä
- poistoilmasta
- palvelin- ja sähkötiloista
Ennen uuden lämmitysjärjestelmän mitoittamista kannattaa siksi selvittää, pystytäänkö osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta ottamaan talteen omasta tuotannosta.
Lämpöpumpulla voidaan hyödyntää myös sellaista hukkalämpöä, jonka lämpötila on sellaisenaan liian matala lämmitykseen. Lämpöpumppu nostaa energian käyttökelpoiselle lämpötilatasolle.
Paineilmakompressorin lämpö voi olla arvokasta energiaa
Paineilmaa käyttävässä teollisuudessa kompressorit ovat erityisen kiinnostava hukkalämmön lähde.
Kompressorin käyttämä sähköenergia muuttuu prosessissa suurelta osin lämmöksi, joka pitää joka tapauksessa poistaa kompressoritilasta.
Sen sijaan, että lämpö johdetaan kokonaan ulos, sitä voidaan kohteesta riippuen hyödyntää esimerkiksi:
- hallin lämmityksessä
- lämmitysveden esilämmityksessä
- käyttöveden lämmityksessä
- tuotantoprosessissa
Jos hallissa on merkittävä paineilmajärjestelmä, sen hukkalämmön hyödyntämismahdollisuus kannattaa selvittää osana lämpöpumppuprojektia.
Lämpöpumpulla voidaan yhdistää hallin lämmitys ja jäähdytys
Monissa tuotantotiloissa tarvitaan talvella lämmitystä ja kesällä jäähdytystä.
Tarve voi syntyä työntekijöiden lämpöviihtyvyyden lisäksi esimerkiksi tuotantokoneiden, elektroniikan tai itse prosessin lämpökuormasta.
Lämpöpumppuratkaisun yksi merkittävä etu voi olla mahdollisuus tuottaa samalla järjestelmällä sekä lämmitystä että jäähdytystä.
Joissakin teollisuusprosesseissa lämmitystä ja jäähdytystä tarvitaan jopa samanaikaisesti.
Tällöin järjestelmän energiatehokkuutta voidaan parantaa siirtämällä lämpöä jäähdytettävästä kohteesta sinne, missä sitä samaan aikaan tarvitaan.
Voidaanko lämpöpumppu liittää hallin nykyiseen lämmitysjärjestelmään?
Usein voidaan.
Lämpöpumppuremontti ei automaattisesti tarkoita sitä, että koko hallin lämmitysjärjestelmä pitää rakentaa uudelleen.
Jos rakennuksessa on käyttökelpoinen vesikiertoinen lämmönjako, lämpöpumppu voidaan monessa tapauksessa liittää siihen.
Ennen päätöstä kannattaa selvittää ainakin:
- lämmitysverkoston kunto
- tarvittavat menoveden lämpötilat
- verkoston virtaamat
- lämmönluovuttimien teho
- kiertovesipumppujen toiminta
- olemassa olevan varaajan soveltuvuus
Nykyisen järjestelmän toimivuus kannattaa tarkastaa ennen uuden lämpöpumpun lopullista mitoitusta.
Tarvitaanko teollisuushalliin puskurivaraaja?
Monessa kiinteistökokoluokan lämpöpumppujärjestelmässä käytetään puskurivaraajaa tai muuta lämpövarastoa.
Sen tehtävänä voi olla esimerkiksi:
- tasata lämpöpumpun käyntiä
- kasvattaa järjestelmän vesitilavuutta
- erottaa lämpöpumppupiirin ja lämmitysverkoston virtaamat toisistaan
- varastoida lämpöä lyhytaikaisesti
- mahdollistaa useiden lämmönlähteiden yhteiskäyttö
Varaajaa ei kuitenkaan kannata mitoittaa mutu-tuntumalla. Sen tarve ja koko riippuvat lämpöpumpuista, lämmönjaosta, järjestelmän vesitilavuudesta ja ohjaustavasta.
Useampi lämpöpumppu voi olla yhtä suurta laitetta parempi
Suuressa teollisuuskohteessa lämmitysteho voidaan rakentaa useammasta rinnakkain toimivasta lämpöpumpusta.
Tätä kutsutaan kaskadijärjestelmäksi.
Useamman lämpöpumpun järjestelmässä automaatio voi käynnistää laitteita tarpeen mukaan. Pienellä lämmitystarpeella käytössä voi olla yksi yksikkö ja pakkasen kiristyessä mukaan otetaan lisää lämpöpumppuja.
Ratkaisulla voidaan saavuttaa esimerkiksi:
- laaja tehonsäätöalue
- hyvä toiminta myös osakuormalla
- parempi toimintavarmuus
- mahdollisuus huoltaa yhtä laitetta muiden jatkaessa toimintaa
- järjestelmän myöhempi laajennettavuus
Suurissa kiinteistöissä toimintavarmuus on usein yhtä tärkeä suunnittelukriteeri kuin energiatehokkuus.
Automaatio ratkaisee, miten järjestelmä toimii käytännössä
Hyvä lämpöpumppu ei yksin tee hyvästä lämmitysjärjestelmästä energiatehokasta.
Teollisuushallissa lämpöpumppu, mahdollinen lisälämmitys, ilmanvaihto, tuotanto ja rakennuksen käyttöajat pitää saada toimimaan yhteen.
Automaatiolla voidaan ohjata järjestelmää esimerkiksi:
- ulkolämpötilan perusteella
- sisälämpötilojen perusteella
- tuotannon käyttöaikojen mukaan
- hallin eri vyöhykkeiden tarpeen mukaan
- sähkön hinnan perusteella
- kiinteistön hetkellisen sähkötehon mukaan
- eri lämmönlähteiden käyttökustannusten perusteella
Erityisesti hybridijärjestelmässä hyvä ohjaus on välttämätön, jotta lämpöpumppua ja muuta lämmitysjärjestelmää käytetään järkevästi.
Lämpöpumpun sähkönkulutus pitää huomioida myös sähköliittymässä
Lämpöpumppu pienentää lämmitykseen tarvittavan ostoenergian määrää, mutta samalla lämmitysjärjestelmä sähköistyy.
Jos hallissa on jo suuri tuotannon sähkökuorma, lämpöpumppujen ja mahdollisten sähkövastusten vaikutus kiinteistön huipputehoon pitää selvittää.
Suunnittelussa kannattaa tarkistaa:
- sähköliittymän koko
- pääkeskuksen kapasiteetti
- nykyiset kulutuspiikit
- tuotannon suurimmat sähkökuormat
- lämpöpumppujen sähköteho
- lisälämmityksen tarvitsema sähköteho
Hyvin suunnitellulla tehonhallinnalla voidaan välttää tilanne, jossa kaikki suuret kuormat kytkeytyvät päälle samanaikaisesti.
Paljonko lämpöpumppu teollisuushalliin maksaa?
Teollisuushallin lämpöpumppujärjestelmälle ei ole järkevää antaa yhtä yleistä pakettihintaa.
Investoinnin suuruuteen vaikuttavat muun muassa:
- tarvittava lämmitysteho
- valittu lämpöpumpputekniikka
- laitteiden lukumäärä
- nykyisen lämmitysjärjestelmän muutokset
- sähkötyöt
- putkityöt
- automaatio
- mahdolliset energiakaivot
- lämmönjakojärjestelmän muutokset
- mahdollinen jäähdytys
Esimerkiksi muutamalla ilma-ilmalämpöpumpulla toteutettu hallin lisälämmitys ja suuren tuotantolaitoksen maalämpö- tai hukkalämpöjärjestelmä ovat investointeina täysin eri kokoluokkaa.
Siksi järjestelmän kannattavuus pitää laskea kohdekohtaisesti.
Miten lämpöpumpun takaisinmaksuaika lasketaan?
Pelkkä lämpöpumpun hankintahinta ei kerro, onko investointi kannattava.
Laskennassa kannattaa verrata nykyisen lämmitysjärjestelmän kustannuksia uuden järjestelmän arvioituihin kokonaiskustannuksiin.
Kannattavuuslaskennassa huomioidaan esimerkiksi:
- nykyinen vuosittainen energiankulutus
- nykyisen energian hinta
- lämpöpumpun arvioitu sähkönkulutus
- lisälämmityksen energiankulutus
- investoinnin kokonaiskustannus
- huolto- ja ylläpitokustannukset
- järjestelmän arvioitu käyttöikä
Jos lämpöpumpun yhteydessä uusitaan samalla käyttöikänsä päässä oleva vanha lämmitysjärjestelmä, vertailussa kannattaa huomioida myös se, mitä vanhan järjestelmän uusiminen olisi joka tapauksessa maksanut.
Lämpöpumppu voi vähentää myös lämmityksen vaatimaa työtä
Energiakustannus ei ole yrityksen ainoa lämmityksestä aiheutuva kustannus.
Esimerkiksi puu-, hake- tai vanha öljylämmitys voi vaatia polttoaineiden tilaamista, varastointia, täyttöä, puhdistusta ja muuta ylläpitoa.
Automaattisesti toimiva lämpöpumppujärjestelmä voi vähentää myös tähän käytettävää työaikaa.
Yrityksen näkökulmasta tämä kannattaa huomioida investointia arvioitaessa: työntekijän tai yrittäjän käyttämä aika on myös kustannus.
Lämpöpumpun huolto on osa teollisuushallin toimintavarmuutta
Teollisuuskohteessa lämmitysjärjestelmän häiriöllä voi olla paljon suurempia seurauksia kuin pelkkä hetkellinen epämukavuus.
Liian matala lämpötila voi vaikuttaa esimerkiksi tuotantoon, materiaaleihin, vesijärjestelmiin tai työolosuhteisiin.
Siksi kiinteistölämpöpumpun huolto kannattaa suunnitella jo järjestelmää hankittaessa.
Huollossa seurataan kohteesta riippuen esimerkiksi:
- kompressorien toimintaa
- lämmönvaihtimien kuntoa
- järjestelmän paineita ja lämpötiloja
- pumppujen ja venttiilien toimintaa
- suodattimia ja lianerottimia
- automatiikkaa ja antureita
- toteutunutta energiankulutusta
Kulutuksen seuranta on samalla hyvä tapa huomata järjestelmän ongelmat ennen kuin niistä muodostuu suurempi vika.
Näin lämpöpumppuprojekti teollisuushallissa kannattaa toteuttaa
1. Selvitetään nykyinen energiankulutus
Ensimmäiseksi selvitetään hallin lämmityksen nykyinen vuosikulutus ja kustannukset sekä mahdollisuuksien mukaan kulutus eri ulkolämpötiloissa.
2. Lasketaan todellinen lämmitystehontarve
Pelkkä vuosikulutus ei riitä. Järjestelmän pitää selvitä myös kylmistä olosuhteista, joten rakennukselle määritetään tarvittava lämmitysteho.
3. Tarkastetaan lämmönjako
Selvitetään nykyisen järjestelmän lämpötilat, lämmönluovuttimet, virtaamat ja mahdolliset muutostarpeet.
4. Selvitetään hukkalämmöt
Tuotanto, paineilma, jäähdytys ja poistoilma käydään läpi ennen kuin päätetään, mistä lämpöpumpun energia kannattaa ottaa.
5. Verrataan lämpöpumppuvaihtoehdot
Kohteeseen voidaan vertailla esimerkiksi ilmalämpöpumppua, ilma-vesilämpöpumppua, maalämpöä ja erilaisia hybridijärjestelmiä.
6. Tehdään kannattavuuslaskelma
Vaihtoehdoille arvioidaan investointi, energiankulutus, ylläpitokustannukset ja saavutettavat säästöt.
7. Suunnitellaan kokonaisuus
Lämpöpumput, lämmönjako, sähkö, automaatio ja mahdollinen varalämmitys suunnitellaan toimimaan yhtenä järjestelmänä.
8. Seurataan toteutunutta kulutusta
Projektin jälkeen kulutusta seurataan, jotta voidaan varmistaa, että järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla ja laskettu energiansäästö toteutuu.
Mikä on paras lämpöpumppu teollisuushalliin?
Paras lämpöpumppu teollisuushalliin riippuu ennen kaikkea hallin lämmitysenergian tarpeesta, lämmönjaosta ja käyttötavasta.
Karkeasti vaihtoehtoja voidaan ajatella näin:
- Ilmalämpöpumppu on kiinnostava vaihtoehto etenkin silloin, kun hallissa ei ole vesikiertoista lämmitystä tai tarvitaan myös tehokasta jäähdytystä.
- Ilma-vesilämpöpumppu sopii hyvin vesikiertoiseen halliin, kun halutaan välttää energiakaivojen rakentaminen.
- Maalämpö on vahva vaihtoehto suuren ja paljon energiaa kuluttavan kiinteistön ympärivuotiseen lämmitykseen.
- Hukkalämpöpumppu kannattaa selvittää, jos tuotannossa syntyy jatkuvasti käyttökelpoista ylijäämälämpöä.
- Hybridijärjestelmä voi olla paras ratkaisu, jos nykyistä lämmitysjärjestelmää kannattaa hyödyntää huipputehojen tai varalämmityksen tuottamiseen.
Yhtä kaikille teollisuushalleille parasta lämpöpumppua ei ole.
Hyvä ratkaisu löytyy vertaamalla vaihtoehtoja samoilla lähtötiedoilla ja laskemalla niiden investointi- ja käyttökustannukset koko järjestelmän tasolla.
EnePro suunnittelee lämpöpumppuratkaisut teollisuuskiinteistöihin
Teollisuushallin lämpöpumppuratkaisussa tärkeintä on oikea suunnittelu. Laitteisto pitää mitoittaa rakennuksen todellisen lämmitystarpeen mukaan ja sovittaa yhteen nykyisen lämmönjaon, ilmanvaihdon, sähköjärjestelmän ja mahdollisen varalämmityksen kanssa.
EnePro toteuttaa yritysten energiaremontteja suunnittelusta asennukseen ja kunnossapitoon saakka. Ratkaisua ei sidota ennalta yhteen lämpöpumpputyyppiin tai laitetoimittajaan, vaan järjestelmä valitaan kohteen tarpeiden perusteella.
Ennen toteutusta voidaan kartoittaa hallin ominaisuudet, nykyinen energiankulutus, lämmitysjärjestelmä ja mahdolliset hukkalämmön lähteet sekä tehdä tarvittavat mitoituslaskelmat.
Ota yhteyttä EneProon, niin selvitetään teollisuushallillesi teknisesti ja taloudellisesti järkevä lämpöpumppuratkaisu.
Usein kysyttyä teollisuushallin lämpöpumpuista
Sopiiko ilmalämpöpumppu teollisuushalliin?
Kyllä. Ilmalämpöpumppu voi olla tehokas ratkaisu etenkin sähköllä lämmitettävään halliin, jossa ei ole vesikiertoista lämmitystä. Suuressa tai korkeassa hallissa tarvitaan yleensä useita sisäyksiköitä tai kiinteistökokoluokan ratkaisu, jotta lämpö saadaan jaettua tasaisesti.
Kumpi kannattaa teollisuushalliin, maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu?
Valinta riippuu hallin energiankulutuksesta, tontista, lämmönjaosta ja investointibudjetista. Maalämmön alkuinvestointi on yleensä energiakaivojen vuoksi suurempi, mutta lämmönlähde toimii tasaisesti myös pakkasella. Ilma-vesilämpöpumpun toteuttaminen voi olla edullisempaa, mutta sen antoteho ja hyötysuhde muuttuvat ulkolämpötilan mukana.
Miten teollisuushallin lämpöpumppu mitoitetaan?
Mitoituksessa huomioidaan rakennuksen toteutunut energiankulutus, laskennallinen lämmitystehontarve, tilavuus, sisälämpötila, ilmanvaihto, ovien käyttö, eristystaso, lämmönjako ja tuotannon mahdollisesti synnyttämä lämpö. Pelkkä hallin neliömäärä ei riitä luotettavaan mitoitukseen.
Voiko vanhan öljy- tai kaasulämmityksen jättää lämpöpumpun rinnalle?
Kyllä. Toimiva vanha lämmönlähde voidaan joissakin kohteissa jättää tuottamaan kovimpien pakkasten huipputehoa tai toimimaan varajärjestelmänä. Tällöin lämpöpumppu voi tuottaa suurimman osan vuoden lämmitysenergiasta.
Voiko teollisuushallin hukkalämpöä hyödyntää lämpöpumpulla?
Kyllä. Hukkalämpö voi olla jopa ulkoilmaa parempi lämmönlähde, jos sitä on saatavilla riittävästi ja sopivalla lämpötilatasolla. Mahdollisia lähteitä ovat esimerkiksi paineilmakompressorit, jäähdytysjärjestelmät, prosessit ja poistoilma.
Voiko samalla lämpöpumpulla lämmittää ja jäähdyttää hallia?
Kyllä, järjestelmästä riippuen. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä tuotantotiloissa, joissa kesällä tarvitaan jäähdytystä. Joissakin teollisuuskohteissa lämpöä voidaan myös siirtää samanaikaisesti jäähdytettävästä prosessista tai tilasta sinne, missä lämpöä tarvitaan.
Paljonko lämpöpumppu teollisuushalliin maksaa?
Hintaa ei voida arvioida luotettavasti pelkän pinta-alan perusteella. Investointiin vaikuttavat tarvittava lämmitysteho, lämpöpumpputyyppi, laitteiden määrä, lämmönjakoon tehtävät muutokset, sähkö- ja putkityöt, automaatio sekä maalämmössä energiakaivojen määrä ja syvyys.
Kannattaako lämpöpumppu asentaa vanhaan teollisuushalliin?
Usein juuri vanhassa ja paljon energiaa kuluttavassa hallissa säästöpotentiaali voi olla suuri. Ennen investointia pitää kuitenkin selvittää rakennuksen todellinen energiankulutus, lämmönjako, lämpöhäviöt ja nykyisen järjestelmän kunto. Näin lämpöpumppua ei ylimitoiteta korvaamaan ongelmia, jotka olisi järkevämpää korjata muualla rakennuksessa.