Yrityksen sähkönkulutuksen optimointi alkaa yhdestä yksinkertaisesta kysymyksestä: mihin sähköä todellisuudessa kuluu?
Monessa yrityksessä sähkölaskua seurataan euroina kuukausitasolla, mutta itse kulutuksen rakennetta ei tunneta tarkasti. Tällöin esimerkiksi tarpeettomasti käyvä ilmanvaihto, väärin säädetty lämmitys, paineilmavuodot tai samanaikaisesti käynnistyvät suuret sähkölaitteet voivat kasvattaa kustannuksia vuodesta toiseen ilman, että ongelmaa huomataan.
Sähkönkulutuksen optimoinnissa tavoitteena ei ole vain käyttää vähemmän sähköä. Yhtä tärkeää on käyttää sähköä oikeaan aikaan ja mahdollisimman tehokkaasti.
Mitä yrityksen sähkönkulutuksen optimointi tarkoittaa?
Sähkönkulutuksen optimoinnilla tarkoitetaan yrityksen energiankäytön mittaamista, analysointia, säätämistä ja ohjaamista niin, että tarvittava työ, lämmitys, jäähdytys ja tuotanto voidaan toteuttaa mahdollisimman pienellä energiankulutuksella ja kustannuksella.
Optimointiin voi kuulua esimerkiksi:
- lämmityksen säätäminen
- ilmanvaihdon käyntiaikojen optimointi
- jäähdytyksen ja lämmityksen yhteensovittaminen
- kulutuspiikkien pienentäminen
- suurten sähkölaitteiden käytön ajoittaminen
- valaistuksen ohjaaminen tarpeen mukaan
- paineilmajärjestelmän tehostaminen
- moottorien ja pumppujen ohjaaminen
- lämpöpumppujen hyödyntäminen
- aurinkosähkön oman käytön optimointi
- energiavarastojen ja akkujen hyödyntäminen
Paras lopputulos syntyy yleensä silloin, kun yksittäisten laitteiden sijaan tarkastellaan koko kiinteistön tai tuotantolaitoksen energiajärjestelmää yhtenä kokonaisuutena.
Ensimmäinen vaihe on tuntea yrityksen sähkönkulutus
Energiankulutusta on vaikea optimoida, jos kulutuksesta tunnetaan vain sähkölaskun loppusumma.
Kuukausitasolla esimerkiksi 30 000 kWh:n kulutus ei vielä kerro, syntyykö kulutus tasaisesti vai muodostuuko suurin osa siitä muutamina tunteina, öisin tai viikonloppuisin.
Sähkönkulutusta kannattaa tarkastella vähintään tuntitasolla ja suuremmissa kohteissa tarvittaessa vielä tarkemmin.
Analyysissä etsitään esimerkiksi:
- poikkeuksellisen korkeita kulutuspiikkejä
- suurta yö- ja viikonloppukulutusta
- kulutuksen muutoksia eri vuodenaikoina
- poikkeamia normaalista kulutusprofiilista
- samanaikaisesti käynnissä olevia suuria kuormia
- laitteita, jotka käyvät silloin kun niitä ei tarvita
Jos kiinteistössä on useita merkittäviä kulutuskohteita, kokonaiskulutuksen lisäksi kannattaa käyttää alamittauksia.
Kun esimerkiksi lämmityksen, ilmanvaihdon, tuotannon, jäähdytyksen ja paineilman kulutusta voidaan seurata erikseen, säästömahdollisuudet löytyvät huomattavasti helpommin.
Selvitä yrityksen suurimmat sähkönkuluttajat
Yritysten välillä on suuria eroja siinä, mihin sähköä käytetään.
Toimistorakennuksessa suuri osa kulutuksesta voi muodostua ilmanvaihdosta, jäähdytyksestä, valaistuksesta ja tietotekniikasta. Teollisuudessa suuria kuluttajia voivat olla puolestaan tuotantokoneet, sähkömoottorit, paineilma, pumput, jäähdytys ja prosessilämmitys.
Tyypillisiä merkittäviä kulutuskohteita ovat:
- lämmitys
- jäähdytys
- ilmanvaihto
- sähkömoottorit
- pumput ja puhaltimet
- paineilmajärjestelmät
- kylmälaitteet
- valaistus
- tuotantolaitteet
- sähköautojen lataus
Säästötoimenpiteet kannattaa kohdistaa ensin niihin järjestelmiin, joissa kulutus ja säästöpotentiaali ovat suurimmat.
Jos esimerkiksi tuotantolaitoksen paineilmakompressori käyttää moninkertaisesti enemmän sähköä kuin koko toimiston valaistus, pelkillä LED-lampuilla ei ratkaista yrityksen energiankulutusta.
Optimoi lämmitys ennen uuden järjestelmän hankintaa
Lämmitys muodostaa monessa suomalaisessa yrityskiinteistössä suuren osan energiankulutuksesta.
Ennen suurta energiaremonttia kannattaa selvittää, toimiiko nykyinen järjestelmä oikein.
Yllättävän paljon energiaa voi kulua esimerkiksi liian korkeaan sisälämpötilaan, väärään lämmityskäyrään tai tilanteeseen, jossa rakennusta lämmitetään täydellä teholla myös silloin, kun tilat ovat tyhjillään.
Lämmityksessä kannattaa tarkistaa ainakin:
- sisälämpötilat eri tiloissa
- lämmityskäyrän asetukset
- yö- ja viikonloppuasetukset
- verkoston tasapainotus
- pumppujen toimintapisteet
- venttiilien ja toimilaitteiden toiminta
- mahdollisen sähköisen lisälämmityksen käyttö
Jo oikeilla säädöillä voidaan joissakin kohteissa saavuttaa merkittäviä säästöjä ilman suuria laiteinvestointeja.
Vältä lämmittämästä ja jäähdyttämästä samaan aikaan
Yksi kiinteistöautomaation klassisista ongelmista on tilanne, jossa rakennusta lämmitetään ja jäähdytetään samaan aikaan.
Esimerkiksi lämmitysjärjestelmä voi yrittää pitää tilan 22 asteessa samalla, kun jäähdytys käynnistyy 23 asteessa. Auringonpaiste, tuotannon lämpökuorma tai virheelliset asetukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa järjestelmät käytännössä taistelevat toisiaan vastaan.
Tällainen päällekkäinen energiankäyttö voi jatkua pitkään ilman, että käyttäjä huomaa mitään poikkeavaa sisälämpötilassa.
Lämmityksen, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen ohjaukset kannattaa tämän vuoksi tarkastella yhtenä kokonaisuutena.
Ilmanvaihdossa on usein suuri säästöpotentiaali
Ilmanvaihtoa tarvitaan hyvän sisäilman ja turvallisten työolosuhteiden ylläpitämiseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ilmanvaihdon pitäisi toimia samalla teholla ympäri vuorokauden.
Ilmanvaihdon sähkönkulutuksen lisäksi järjestelmä vaikuttaa merkittävästi lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen.
Optimoinnissa voidaan tarkastella esimerkiksi:
- käyntiaikoja
- ilmamääriä
- tarpeenmukaista ilmanvaihtoa
- puhaltimien ohjausta
- lämmöntalteenoton toimintaa
- suodattimien kuntoa
- lämmitys- ja jäähdytyspatterien toimintaa
Esimerkiksi toimistorakennuksen täyttä ilmanvaihtoa ei yleensä ole järkevää käyttää samalla tavalla keskellä yötä kuin työpäivän aikana.
Teollisuudessa ja tuotannossa ilmanvaihdon tarpeet ovat erilaiset, mutta sielläkin toimintaa voidaan usein ohjata tuotannon, lämpökuorman, epäpuhtauksien tai tilojen todellisen käytön perusteella.
Paineilma voi olla yllättävän kallis energiamuoto
Teollisuusyrityksissä paineilmajärjestelmä kannattaa ottaa erityiseen tarkasteluun.
Paineilman tuottamiseen käytetään sähköä, ja järjestelmän kokonaistehokkuuteen vaikuttavat muun muassa kompressorit, käyttöpaine, putkisto, ohjaus ja vuodot.
Tyypillisiä tarkastuskohteita ovat:
- paineilmavuodot
- tarpeettoman korkea verkostopaine
- kompressorien väärä ohjaus
- paineilman käyttäminen tehtäviin, joihin olisi tehokkaampi ratkaisu
- kompressorin tuottaman hukkalämmön hyödyntämättä jättäminen
Kompressorin käyttämästä sähköenergiasta syntyy runsaasti lämpöä. Jos lämpö voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennuksen, käyttöveden tai prosessin lämmityksessä, paineilmajärjestelmän kokonaisenergiatehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi.
Sähkömoottorit, pumput ja puhaltimet kannattaa ohjata tarpeen mukaan
Teollisuudessa ja suurissa kiinteistöissä sähkömoottorit muodostavat usein merkittävän osan sähkönkulutuksesta.
Moottorin ei ole järkevää käydä jatkuvasti täydellä teholla, jos prosessi tarvitsee vain osan sen kapasiteetista.
Taajuusmuuttajaohjauksella voidaan säätää esimerkiksi pumppujen ja puhaltimien pyörimisnopeutta todellisen tarpeen mukaan.
Säästöpotentiaali voi olla huomattava erityisesti järjestelmissä, joissa virtaamaa on aikaisemmin säädetty kuristamalla venttiileillä tai pelleillä samalla, kun moottori pyörii täydellä nopeudella.
Valaistus kannattaa automatisoida
LED-valaistus on jo monessa yrityksessä arkipäivää, mutta energiatehokkuus ei pääty valaisimien vaihtamiseen.
Valaistuksen todellinen kulutus määräytyy sekä valaisimien tehon että niiden käyttöajan perusteella.
Valaistusta voidaan optimoida esimerkiksi:
- läsnäolotunnistimilla
- liiketunnistimilla
- päivänvalo-ohjauksella
- aikaohjauksella
- valaistusalueiden järkevällä jaolla
Erityisesti varastoissa, käytävillä, sosiaalitiloissa ja muissa epäsäännöllisesti käytettävissä tiloissa automaattinen ohjaus voi olla järkevä ratkaisu.
Kulutuspiikkien pienentäminen voi pienentää sähkölaskua
Yrityksen sähkökustannuksiin ei aina vaikuta vain se, kuinka monta kilowattituntia sähköä käytetään.
Jos yrityksen verkkopalvelutuotteeseen sisältyy tehomaksu, sähkölaskuun vaikuttaa myös se, kuinka suuri sähköteho kiinteistössä tarvitaan samanaikaisesti.
Esimerkiksi sähköautojen latauksen, sähkölämmityksen, tuotantokoneiden ja muiden suurten kuormien käynnistyminen samaan aikaan voi muodostaa suuren kulutuspiikin.
Tehopiikkejä voidaan pienentää esimerkiksi:
- porrastamalla suurten laitteiden käynnistymistä
- ohjaamalla sähköautojen latausta
- rajoittamalla hetkellisesti vähemmän kriittisiä kuormia
- hyödyntämällä rakennusautomaatiota
- käyttämällä akkuvarastoa huipputehon leikkaamiseen
Tätä kutsutaan usein tehonhallinnaksi tai peak shavingiksi.
Oleellista on pienentää samanaikaista huipputehoa ilman, että yrityksen varsinainen toiminta häiriintyy.
Sähkön käyttöä voidaan ajoittaa halvemmille tunneille
Kaikkea sähkönkulutusta ei tarvitse vähentää, jotta sähkökustannukset pienenevät. Osa kulutuksesta voidaan siirtää ajankohtaan, jolloin sähkö on edullisempaa.
Tämä korostuu erityisesti silloin, kun yrityksen sähkönhankinnan kustannus seuraa markkinahintaa.
Joustavia kuormia voivat kohteesta riippuen olla esimerkiksi:
- sähköautojen lataus
- varaajien lämmitys
- lämpöpumput
- jäähdytys
- kylmävarastot
- osa tuotantoprosesseista
- akkujen lataaminen
Kulutuksen siirtämisessä pitää aina huomioida myös mahdolliset tehomaksut. Halpa sähkön tuntihinta ei auta, jos samalle tunnille siirretään niin paljon kuormaa, että kiinteistölle muodostuu uusi korkea tehopiikki.
Lämpöpumppu voi pienentää yrityksen lämmityksen energiankulutusta
Jos yrityksen kiinteistöä lämmitetään esimerkiksi suoralla sähköllä, öljyllä tai muulla lämpöpumpulla korvattavissa olevalla järjestelmällä, lämpöpumppu voi olla yksi merkittävimmistä energiatehokkuusinvestoinneista.
Kohteesta riippuen vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi:
- maalämpöpumppu
- ilma-vesilämpöpumppu
- kiinteistökokoluokan ilmalämpöpumput
- poistoilmasta tai prosesseista lämpöä talteen ottavat lämpöpumppuratkaisut
Yrityskohteessa lämpöpumppu pitää aina mitoittaa todellisen tehon- ja energiantarpeen perusteella.
Pelkkä vuosikulutus ei välttämättä riitä, vaan suunnittelussa tarkastellaan myös kulutusprofiilia, lämmönjaon lämpötilatasoa, käyttöaikoja ja rakennuksen huipputehontarvetta.
Hukkalämmössä voi olla yrityksen käyttämätön energialähde
Monessa yrityksessä energiaa poistuu rakennuksesta lämpönä samaan aikaan, kun toisessa osassa kiinteistöä ostetaan energiaa lämmitykseen.
Hukkalämpöä voi syntyä esimerkiksi:
- jäähdytyksestä
- kylmäjärjestelmistä
- paineilmakompressoreista
- tuotantoprosesseista
- poistoilmasta
- palvelin- ja teknisistä tiloista
Jos lämpöä syntyy riittävästi ja sille löytyy käyttöä samasta rakennuksesta tai prosessista, lämmöntalteenotto voi olla erittäin kiinnostava energiatehokkuustoimenpide.
Lämpöpumpun avulla myös melko matalalämpöistä hukkalämpöä voidaan joissakin kohteissa nostaa käyttökelpoiselle lämpötilatasolle.
Aurinkosähkö toimii parhaiten, kun tuotanto voidaan käyttää itse
Aurinkosähkö voi pienentää yrityksen verkosta ostaman sähkön määrää, mutta järjestelmän mitoituksessa kannattaa tarkastella yrityksen todellista kulutusprofiilia.
Erityisen hyvin aurinkosähkö sopii kohteisiin, joissa sähköä kulutetaan paljon päiväsaikaan ja kesäkuukausina.
Tällöin suuri osa aurinkopaneelien tuotannosta voidaan käyttää suoraan yrityksen omaan kulutukseen.
Aurinkosähkön hyödyntämistä voidaan parantaa esimerkiksi ohjaamalla joustavia kuormia tuotannon mukaan.
Pelkkää mahdollisimman suurta paneelikenttää tärkeämpää on suunnitella järjestelmä suhteessa kohteen sähkönkulutukseen.
Akku ei säästä sähköä – mutta se voi optimoida sähkön käyttöä
Akkuvarasto ei itsessään vähennä yrityksen tarvitseman energian määrää. Sen avulla sähköä voidaan kuitenkin varastoida ja käyttää eri ajankohtana.
Yrityskohteessa akkua voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- kulutuspiikkien leikkaamiseen
- aurinkosähkön oman käytön kasvattamiseen
- sähkön hinnan mukaan tapahtuvaan optimointiin
- sähköliittymän kuormituksen hallintaan
- soveltuvissa järjestelmissä reservimarkkinoihin osallistumiseen
Akun kannattavuus pitää kuitenkin laskea yrityskohtaisesti. Investointia ei kannata perustella pelkästään sillä, että sähkön hinta vaihtelee.
Sähköautojen lataus kannattaa liittää tehonhallintaan
Sähköautojen ja ladattavien ajoneuvojen määrän kasvaessa latauksesta voi muodostua merkittävä uusi sähkökuorma yrityskiinteistöön.
Esimerkiksi kymmenen latauspisteen käyttäminen täydellä teholla samaan aikaan voi kasvattaa kiinteistön hetkellistä tehontarvetta merkittävästi.
Dynaamisella kuormanhallinnalla lataustehoa voidaan jakaa käytettävissä olevan kapasiteetin mukaan.
Jos rakennuksen muu sähkönkulutus kasvaa, lataustehoa voidaan hetkellisesti pienentää. Kun muuta kulutusta on vähemmän, autoille voidaan jälleen antaa enemmän tehoa.
Näin sähköautojen latauksen lisääminen ei välttämättä vaadi yhtä suurta sähköliittymän kasvattamista kuin ilman kuormanhallintaa.
Automaatio tekee optimoinnista jatkuvaa
Energiaoptimointi toimii parhaiten silloin, kun sitä ei tarvitse tehdä jatkuvasti käsin.
Kiinteistö- ja energianhallinta-automaation avulla järjestelmiä voidaan ohjata esimerkiksi:
- ulkolämpötilan mukaan
- tilojen käyttöasteen mukaan
- sähkön hinnan mukaan
- aurinkosähkön tuotannon mukaan
- kiinteistön hetkellisen kokonaistehon perusteella
- tuotannon aikataulujen mukaan
Automaation suurin hyöty ei ole pelkästään yksittäisessä säästötoimenpiteessä. Se mahdollistaa sen, että energiatehokas toimintatapa toteutuu joka päivä ilman jatkuvaa manuaalista säätämistä.
Huolto on osa energiatehokkuutta
Hyvinkin suunniteltu energiajärjestelmä voi muuttua vuosien aikana tehottomaksi, jos sitä ei huolleta ja seurata.
Esimerkiksi tukkeutuneet suodattimet, likaantuneet lämmönvaihtimet, väärin toimivat anturit tai vialliset venttiilit voivat lisätä energiankulutusta merkittävästi.
Huollossa kannattaa seurata erityisesti:
- lämpöpumppujen toimintaa
- ilmanvaihtokoneiden suodattimia ja lämmöntalteenottoa
- lämmitys- ja jäähdytysverkostojen toimintaa
- mittausantureita
- kiertovesipumppuja
- venttiilejä ja toimilaitteita
- paineilmajärjestelmän vuotoja
Myös kulutusdata auttaa huollossa. Jos sähkönkulutus muuttuu ilman selvää syytä, taustalla voi olla tekninen vika tai järjestelmän asetusten muuttuminen.
Energiakatselmus auttaa löytämään kannattavimmat toimenpiteet
Jos yrityksen energiankäyttö on merkittävää tai kokonaisuus on teknisesti monimutkainen, optimointi kannattaa aloittaa järjestelmällisellä energiankäytön selvityksellä.
Energiakatselmuksessa voidaan selvittää rakennuksen tai tuotantolaitoksen nykyinen energiankäyttö sekä tunnistaa kohteet, joissa energiaa voidaan säästää kustannustehokkaasti.
Hyvä selvitys ei pääty listaan mahdollisista säästötoimista, vaan toimenpiteistä arvioidaan esimerkiksi:
- investoinnin kustannus
- arvioitu energiansäästö
- euromääräinen säästö
- takaisinmaksuaika
- toimenpiteen tekninen toteutettavuus
Näin yritys pystyy priorisoimaan investoinnit sen mukaan, mistä saadaan paras hyöty.
Energiakatselmus on osalle yrityksistä myös lakisääteinen
Vuonna 2026 voimaan tullut energiatehokkuuslain muutos toi energiankulutukseen perustuvia velvoitteita yrityksille.
Jos yrityksen energian kokonaiskulutus ylittää kolmen vuoden keskiarvona 2 700 MWh vuodessa, yritys kuuluu lähtökohtaisesti energiakatselmusvelvoitteen piiriin. Katselmusvelvoite voidaan tietyissä tilanteissa täyttää myös hyväksytyllä energianhallintajärjestelmällä tai muulla lain mukaisella menettelyllä.
Yli 23 600 MWh vuodessa kolmen vuoden keskiarvona energiaa kuluttaville yrityksille lainsäädäntö asettaa lisäksi energianhallintajärjestelmää koskevia velvoitteita.
Lakisääteisten vaatimusten soveltuminen kannattaa tarkistaa aina yrityskohtaisesti.
Mistä yrityksen sähkönkulutuksen optimointi kannattaa aloittaa?
Kaikkia energiatehokkuustoimenpiteitä ei kannata toteuttaa kerralla.
Järkevä etenemisjärjestys on yleensä:
- Mittaa: selvitä kuinka paljon, missä ja milloin energiaa käytetään.
- Tunnista: etsi suurimmat kulutuskohteet, poikkeamat ja turha energiankäyttö.
- Säädä: korjaa käyttöajat, lämpötilat ja nykyisten järjestelmien asetukset.
- Huolla: varmista, että nykyinen tekniikka toimii suunnitellulla tavalla.
- Ohjaa: hyödynnä automaatiota, tehonhallintaa ja kulutusjoustoa.
- Investoi: toteuta kannattavimmat laite- ja järjestelmäuudistukset.
- Seuraa: varmista mittauksilla, että tavoitellut säästöt myös toteutuvat.
Tässä järjestyksessä vältetään tilanne, jossa yritys investoi uuteen tekniikkaan ennen kuin nykyisen järjestelmän todelliset ongelmat ja energiantarve tunnetaan.
Pienin investointi voi joskus tuottaa suurimman säästön
Energiansäästö yhdistetään helposti suuriin investointeihin, kuten aurinkovoimalaan, lämpöpumppuun tai akkujärjestelmään.
Ne voivat olla erittäin kannattavia ratkaisuja, mutta aina ensimmäinen toimenpide ei ole uuden laitteen ostaminen.
Joissakin kohteissa suurin säästö voi löytyä esimerkiksi:
- ilmanvaihdon käyntiaikojen korjaamisesta
- lämmityksen säätämisestä
- paineilmavuotojen korjaamisesta
- turhan yökuorman poistamisesta
- tehopiikkien hallinnasta
- rikkinäisen anturin tai venttiilin korjaamisesta
Siksi energiatehokkuudessa kannattaa aloittaa mittaamisesta ja analysoinnista eikä suoraan laitehankinnasta.
Yrityksen sähkönkulutuksen optimointi kannattaa nähdä jatkuvana prosessina
Yrityksen energiankäyttö ei pysy vuodesta toiseen samanlaisena. Tilojen käyttö muuttuu, tuotantomäärät vaihtelevat, uusia laitteita asennetaan ja sähkön hinnoittelu kehittyy.
Siksi energiatehokkuutta ei kannata käsitellä kertaluontoisena projektina.
Hyvä energianhallinta tarkoittaa, että kulutusta seurataan myös tehtyjen muutosten jälkeen. Näin poikkeamat huomataan nopeasti ja uudet säästömahdollisuudet voidaan tunnistaa ajoissa.
Samalla yritys pystyy todentamaan, ovatko energiatehokkuusinvestoinneille lasketut säästöt toteutuneet käytännössä.
EnePro auttaa yrityksen energiankulutuksen optimoinnissa
Jokaisen yrityskiinteistön energiankäyttö muodostuu eri tavalla. Siksi yhtä kaikille sopivaa energiansäästöpakettia ei ole.
EnePro tarkastelee yrityksen energiaratkaisuja kokonaisuutena. Lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, paineilma, sähkömoottorit, valaistus ja uusiutuva energia vaikuttavat kaikki siihen, kuinka tehokkaasti kiinteistö käyttää energiaa.
EnePron palveluihin kuuluvat muun muassa energiasuunnittelu, kiinteistölämpöpumput, aurinkosähköjärjestelmät sekä yritysten energiaremonttien suunnittelu ja toteutus.
Ota yhteyttä EneProon, niin selvitetään mistä yrityksesi energiankulutus muodostuu ja millä toimenpiteillä sitä voidaan pienentää kannattavasti.
Usein kysyttyä yrityksen sähkönkulutuksen optimoinnista
Miten yrityksen sähkönkulutusta voidaan pienentää?
Ensimmäiseksi kannattaa tunnistaa suurimmat kulutuskohteet ja tarkistaa nykyisten järjestelmien käyttöajat sekä säädöt. Merkittäviä säästöjä voidaan saavuttaa esimerkiksi lämmityksen, ilmanvaihdon, jäähdytyksen, paineilman, pumppujen ja valaistuksen optimoinnilla. Vasta tämän jälkeen kannattaa arvioida suurempia energiatehokkuusinvestointeja.
Mitä sähkönkulutuksen optimointi tarkoittaa?
Sähkönkulutuksen optimointi tarkoittaa sekä kokonaiskulutuksen pienentämistä että sähkön käytön ajoittamista ja tehon hallintaa. Tavoitteena on käyttää sähköä vain tarvittava määrä, mahdollisimman tehokkaasti ja kustannusten kannalta järkevään aikaan.
Mikä yrityksessä kuluttaa eniten sähköä?
Se riippuu toimialasta ja kiinteistöstä. Suuria sähkönkuluttajia voivat olla esimerkiksi lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, sähkömoottorit, pumput, paineilmakompressorit, kylmälaitteet ja tuotantokoneet. Kulutuksen mittaaminen on ainoa luotettava tapa selvittää oman yrityksen suurimmat kuluttajat.
Mitä kulutuspiikki tarkoittaa?
Kulutuspiikki tarkoittaa hetkeä, jolloin yrityksen sähköteho nousee tavallista korkeammaksi. Jos verkkopalveluun kuuluu tehomaksu, korkeat kulutuspiikit voivat kasvattaa yrityksen sähkökustannuksia. Piikkejä voidaan pienentää esimerkiksi porrastamalla suuria kuormia ja käyttämällä automaattista tehonhallintaa.
Kannattaako yritykselle hankkia aurinkopaneelit?
Aurinkosähkö on erityisen kiinnostava yritykselle, joka käyttää paljon sähköä päiväsaikaan ja pystyy hyödyntämään suuren osan tuotannosta itse. Järjestelmä kannattaa mitoittaa yrityksen todellisen kulutusprofiilin perusteella eikä vain käytettävissä olevan kattopinta-alan mukaan.
Voiko lämpöpumpulla pienentää yrityksen energiakuluja?
Kyllä, jos kohteen nykyinen lämmitysjärjestelmä ja rakennuksen energiantarve soveltuvat lämpöpumpulle. Yrityskohteissa ratkaisu pitää mitoittaa huolellisesti, sillä lämmityksen tehontarve ja käyttöprofiili voivat olla huomattavasti suurempia ja vaihtelevampia kuin asuinrakennuksissa.
Mikä on energiakatselmus?
Energiakatselmuksessa selvitetään yrityksen tai kohteen energiankäyttöä ja tunnistetaan mahdollisuuksia energiansäästöön. Tarkoituksena on löytää teknisesti toteuttamiskelpoiset ja taloudellisesti kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet.
Onko yrityksen energiakatselmus pakollinen?
Osalle yrityksistä kyllä. Vuoden 2026 energiatehokkuuslain muutosten jälkeen velvoitteet perustuvat yrityksen energiankulutukseen. Yli 2 700 MWh vuodessa kolmen vuoden keskiarvona kuluttavilla yrityksillä on lähtökohtaisesti energiakatselmukseen liittyvä velvoite, ellei sitä täytetä lain sallimalla vaihtoehtoisella tavalla.